Syksyinen liina lapsuusmuistoista

Joskus jokin tuoksu, musiikki, vaate tai kangas tuo mieleen muistoja. Niin tämäkin kangas. Muistan sen verhona lapsuudenkodissani Fiskarsissa joskus 1970-luvulla. Olen tuonut kesämökin kaapista hieman verhoja pois ja niitä sitten olen kierrättänyt joihinkin töihini.

Oli aika vaihtaa olohuoneen kesäinen kaitaliina, mutta minulla ei ollu syksyistä tilalle. Tai oli, mutta niihin olen kyllästynyt. Näin serkullani kivan hänen ompelemansa vaahteranlehtiliinan ja siitä sitten sain idean.

Sitten vain musiikki soimaan 70-luvun tyyliin: "Jäi äiti itkemään, mä vielä huomenna Chi-gaa-gon nää-ä-ään..."

Kangas on Tampellan puuvillasatiinia. Hulpiossa lukee Design Marjatta
Metsovaara, Niili. Liinan pohjana on tummanruskea lakanakangas ja
vaahteranlehdet ovat erilaisia tilkkuja.

Applikaatioissa apuna liimaharsoa ja tikkaukset ommeltu kone-
kirjontalangoilla.

"Kun saapuu syys, ja lehdet puiston, se hehkumaan, saa loistoaan. Kuin ikävyys, niin kauniin muiston, voi synnyttää, vaik' suru jää..." (Sanat laulusta Kuolleet lehdet)