Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste konekirjonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste konekirjonta. Näytä kaikki tekstit

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Iloa pääsiäiseen

Pääsiäinen tarvitsi uuden pienen liinan pöydälle. Ompelin sitten kaksi, jotta sain tehtyä työkaverillekin iloisen yllätyksen. Rakastan koneella huristelua ja vapaata tikkausta. Siinä ei tarvitse ajatella, sen kuin antaa mennä ilman syöttäjää. Kankaat ovat kierrätettyjä, osa toiselta työkaverilta saatuja vanhoja verhoja, osa omia pieniä jämätilkkuja.


Tikkauksiin käytin konekirjontalankoja. Päällinen ja pohja 100% puuvillaa
ja välissä tosi ohut vanu.

Hyvää lankalauantaita kaikille!


keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Hieman ajanvietettä ompelukoneella

Joskus minulle tulee hetkiä, että tahdon vain ommella, mutta ei ole mitään ideoita mitä tekisin. Tällainen hetki oli viikonloppuna, joten otin kangastilkkuja ja vanua ja vain ompelin - vapaakirjontaa koneella. Se sitten on mukavaa! Huristella ilman ajatuksia ja liikutella kangasta neulan viuhuessa koneessa.



Hieman kurkkisin Pinterestin kautta lintuideaa. Sen alkuperäinen kuva löytyi täältä. Lintutilkun tein ensin vapaakirjonnalla. Sen jälkeen maalasin tekstiiliväreillä linnut. (Ruskea väri levisi yli, mutta onko tuo niin väliä.)

En tiedä mihin näitä joskus käytän, mutta nyt ne odottavat toteutusideaa, että teenkö tyynynpäälliset tai jotain muuta niistä.

Hauskaa kuitenkin oli!

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kiitokset hyvälle työparille

Minulla on ollut ilo työskennellä lähes kaksi vuotta Pia-avustajan kanssa luokassani. Nyt tiemme eroavat (toivottavsti vain vähäksi aikaa), kun molemmille tulee uusi luokka ja uudet haasteet eri oppilaiden kanssa. Halusin kiitokseksi tehdä jotain omaperäistä ja päädyin sitten tilkkutöihin: avain- ja kännykkäpussukka sekä penaali. Toivottavasti näistä on iloa sitten syksyllä 💖

Taidanpa jompaan kumpaan laittaa vielä jotain makoista kevätjuhlaillaksi...


Penaalissa on pinkki vuori.


Ihanaa kesää Pia ja poikkea kahveelle, jos ohi ajat 😁

torstai 23. maaliskuuta 2017

Sirpasta mummi, osa 2

Toinen vauvanpeitto tulevalle Sirpa-mummille, ja tietysti lapsenlapselle :)

Olemme työkaverini Sirpan kanssa jo tehneet yhden tällaisen yhteistyöpeiton ja siitä postauksesta saat hieman enemmän tietoa painamalla tästä.

Nyt siis tuli toinen valmiiksi ja tässä se on:




Vohveli- ja lakanakangasta, vanua, hieman puuvillalankoja ja ompelukoneella huristelua. Hauskaa oli yhteistyö!

Ihanaa kevättä kaikille!

tiistai 28. helmikuuta 2017

Pojalle t-paita tilkuista

Toinen poikani tykkää erikoisista paidoista. Niissä saa aina olla jotain jujua, joten sellaisen hänelle ompelin trikootilkuista. Toivottavasti kelpaa...

Takakappale ja vasen hiha harmaa, oikea hiha ja etukappale vihreä sekä pari palaa neonkeltaista koristeena. Koristeet ommeltu suoralla ompeleella ja leikattu päällimmäinen kangas halki. Katso tekniikka ns. viillettyyn paitaan täältä.



sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Ruusupaita

Kultainen ruusu
Minulla oli jäänyt vihreää trikoota pojan joululahjapuserosta. Vihreästä väristä ja kultakangasjämästä idea sitten lähti. Kokonaan en saanut paitaa jämästä, vaan jouduin käymään ostamassa hihoihin lisää trikoota, kun en halunnut hihoja ihan tilkuista. Kultainen ruusu idean sain Pinterestin yhdestä ruusupaidasta, jossa oli alapuolen kankaana käytetty kirjavaa trikoota. Trikoo olisi saanut olla laskeutuvampaa, esimerkiksi viskoosi-elastaania, mutta sitä ei nyt ollut. Helman linja ei tule tässä trikoossa niin kauniisti esiin.


Tekniikka on sama kuin minun "viilletyissä" paidoissa, mutta nyt kuvion ompelin ruusun muotoon (alla kultaneulos) ja leikkelin viillot kuvion mukaan. Kastelin valmiin paidan, jotta viillot aukeaisivat paremmin.


Näin ompelin ruusun:


1. Leikkasin paidan etukappaleen ja sinne alle leikkasin kultatrikoopalan samalla langansuunnalla. Neulasin sen alle ja piirsin liidulla ruusun terälehdet eli mistä ompelen.






2. Ompelin liitumerkkien mukaan tiheällä suoralla ompeleella. (Tarkastin tilkkuun tikin kestävyyden venyttäessä.)









3. Leikkasin varovasti auki vihreään trikooseen viillot ompeleiden/terälehtien sisältä. Kastelin, jotta trikoo rullautuu kauniisti.


Ompelin paidan saumurilla ja helman tällä kertaa siksakilla pienellä päärmeellä.



Arkeen taas uusi paita, mutta ei näillä pakkasilla.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Sirpasta mummi -vauvanpeitto

Työkaveristani Sirpasta tulee mummi tänä keväänä ja uudestaan alkukesästä. Hän pyysi minua tekemään ensimmäiselle vauvalle peiton (toisellekin tulossa), mutta sitten sain hänetkin tekemään sitä. Suunnitelma oli sellainen, että hän kirjailee itse vohvelikangastilkkuihin jotain ja minä ompelen peiton kasaan. Kesken projektiamme keksin, että voisin kirjailemattomat palat koristetikata koneella. Sirpa suunnitteli tikkaukset paperille ja minä tikkasin.

Kyllä kelpaa kelliä <3

Sirpan kirjailluissa kuvissa on oma satu, jonka hän on kertonut omille lapsilleen ja nyt se satu kerrotaan lapsenlapselle. 

Päällinen vohvelikangasta ja alla lakanakangas. Välissä vanu.


Konetikkaukset tein konekirjontalangoilla.


Tikkausten apuna käytin kaavasilkkipaperia, johon olin piirtänyt kuviot. Ompelun jälkeen revin silkkipaperin pois. Helpotti kummasti ompelua!

Kiva projekti.


perjantai 6. tammikuuta 2017

Joulutähti-liina

Tämän joululiinan piti valmistua jo viikko sitten, mutta sairastin joulun välipäivät kovan ja kamalan flunssan, joten valmistuminen viivästyi. Muistoliinaksi tämä tuli: punaiset kankaat saatu Sirpalta, joka menehtyi kesällä ja kuviolliset olen saanut serkultani Sarilta erilaisissa joululahjojen kääreissä. Jokainen Sarilta saatu kuviollinen pala on erilainen.

Tarkoitus oli vain tehdä tilkkuliina, mutta sitten innostuin vielä ompelemaan vapaata tikkausta erivärisiin paloihin. Sekin viivästytti valmistumista, mutta onpa ensi jouluna uusi liina pöydälle.



Erilaisia tikkauksia.

Tällainen nurjalta.
Tänään on loppiainen. Minulla on tapana kerätä loppiaisena joulukoristeet pois, joten liina ehtii olla pöydällä vain joitakin tunteja.

Aurinko paistaa ja on kipakka pakkanen. Pitää varmaan keksiä jotain muuta ommeltavaa, kun ulkona niin kylmä ja takka hohkaa lämpöä.



tiistai 22. marraskuuta 2016

Vauvalahjoja

Sukulaistyttö (käly Keltaisen tytär) sai vauvan. Perheelle tein kortin, vauvalle peiton ja töppöset.
Onnea Emilia ja Juhana vauvasta!


Ei ole kooltansa suuri tuo pikkuinen,
mut' aikaan sai muutoksen melkoisen:
toi elämään tullessaan suloisen lisän,
teki toisesta äidin, toisesta isän.

Pieni hippu ideaa tähän korttiin löytyi Pinterestistä.


Vauvanpeitto
Löysin tilkkutyölaatikosta valmiiksi kootun sinisen hirsimökkitilkkutyön. Olin sen ommellut kauan, kauan sitten. Se oli vähän liian iso, joten purin päistä hieman pois.
Kokeilin ensimmäistä kertaa kirjontapaininjalkaa, jonka olin ostanut jo pari vuotta sitten. Hyvin toimi vanhassa Huskussa uudenmallisen Husqvarnan paininjalka. Tällä oli hyvä ommella kaikkien kerrosten läpi vapaatikkausta. Ei mennyt alapuolen kangas ryppyyn ja muutenkin mahtava fiilis ommellessa. Juuri tällaisiin vanullisiin töihin omiaan. Litteät vapaatikkaukset tykkään tehdä ilman tuota paininjalan "hyppimistä".


Koko peitto on puuvillakankaista koottu, joten kestää myös 60 asteen pesua. Välissä ohut vanu.

Jokainen tipu on erilainen.

Nurjalla Etelä-Afrikasta tuotua ananaskangasta.
Töppöset
Näiden töppösten ohje on Koko perheen lahjakirjasta (1996, Valitut palat). Sini-valkoisen nauhan laitoin vain koristeeksi. Lankana Novitan Baby Wool (100 % merinovilla) ja puikkoina 3,5 mm.



Samasta langasta/kerästä yritän saada vielä peukalottomat tumput vaaville, mutta niistä lisää myöhemmin, kun kirjoittelen ohjeen pitsiinkin tänne. Pitsiohje nimittäin on vanha, löytö sukulaisen lapsen lapasesta, joista tutkailemalla kauan, kauan sitten kirjoittelin sitä paperille ja tein muutamat lapaset. 

Lumi suli ja tuli vesisade. Pimeää!


torstai 22. syyskuuta 2016

Kaksin kappalein kännypussukoita

En ole vielä mummo, vaikka mummo douppaa kännykkä- ja avainpussissani. :) Tykkään niin näistä mummo-sarjakuvista. Olen sen joskus printannut puuvillakangasarkille, kun jäi tilaa arkilla. Löysin sen yllättäen laatikosta. Kangas on Ikean Liseliä. Sekin on mun lempparia. Nyt taas pärjää töissä pari vuotta.


Tähän toiseen pussukkaan käytin vanhat harmaat farkkuni. 


Flunssa alkaa olla suht poissa, mitä nyt yskittää ja nenä kipeä. Kyll se tästä, kun tiedossa kivaa viikonloppua!

tiistai 20. syyskuuta 2016

Marilyn ja muita pussukoita

Ompelin viikonloppuna urakalla pussukoita, vaikka jonossa on tilattuja siskorusettisukkia. Teki mieli vain ommella ilman kunnon ideaa. Näiden ompelu on siitä kivaa, että voi työn edetessä ideoida lisää ja lisäillä vaikka mitä.

Marilyn, Marilyn...
Valmistavan luokan opettaja kyseli, jos ompelisin hänen isolle oppilaalle oman meikki- ja tarvikepussukan. Teini-ikä on sellainen, että tarvitsee kaikille pienille asioille kuljetuspussukkaa. Tässä se on - oikein bling-bling!

Kuvan siirto kankaalle on tehty mustesuihkuprintterillä.
Tekniikkaohje täällä. Tämä tekniikka on minun lempitekniikkani
musta-valkoisiin kuviin.

Kännykkäpussukoitakin valmistui kolme. Jokaiseen käytin tilkkuja ja muuta laatikoista löytyvää. Vetoketjuja ja papukaijahakasia jouduin kuitenkin käydä ostamassa.

Annoin näille nimet: sinisiipi, räsymatolle tippuneet maalit ja hirsitalon seinä.

Flunssa pääsi iskemään! Silloin voi tehdä tällaisia postauksia tai neuloa (jos ei liikaa nenästä valu) ja katsella typeriä uusintoja tai Netflixiä. Alan nyt kuitenkin miettimään itsellenikin uutta kännykkäpussukkaa, kun vanha alkaa hajota kulmista. Siitä lisää sen valmistuttua.

Tänään on kaunis aurinkoinen syyspäivä. Nauttikaa :)




sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Kännykkäpussukka pitkästä aikaa

Ex-työkaverini ilmoitti, että vanha kännykkäpussukka on rikki ja liian pieni nykyisille kännyköille. Ompelenko uuden? Kyllä ompelin, mutta huomasin työn edetessä, ettei tuo muisti oikein pelaa samalla tavalla kuin ennen sytostaatteja. Olin unohtanut monta konstia, joten jouduin välillä purkamaan esimerkiksi hihnat, kun ne menivät väärinpäin pussukkaan. No kuitenkin - valmista tuli. Kuvio ei ole kummoinen, kun en oikein keksinyt mitään mieltä ylentävää!


Pohjakangas on tilkusta, joka jäi Vallilan kesäverhon lyhentämisestä. Nimeähän kankaalle en myös muista. Ostin valmisverhon Anttilan loppuunmyynnistä halavalla ja laitoin sen makuuhuoneeseen. Jos oikein tarkkaan katsot, siinä soutelee mökkijärvellä minä ja mieheni. :)


Ensi viikon perjantaina saamme hakea meidän uuden kissanpennun. Ihanaa! Mutta voi olla, että tänne postaukset aluksi vähän hiipuvat, jotta saadaan Pörrö Kakkonen sisäsiistiksi ja sopeutumaan meille.

Kuvassa kisuli 5-6 viikkoinen. Kuva: A. Niemelä
Kanttarellivuosi on ollut mahtava, mutta nyt lopetin metsässä rämpimisen, kun hirvikärpäset kiusaavat verkkotakista huolimatta. Minulla on siinä 30 puremapaukamaa kehossa. Allergialääkkeillä jo toinen päivä mennään, kun tuo kutina on kamalaa. Puolukoita piti käydä vielä hakemassa, mutta saa nähdä...

Oikein mieltä ylentävää syksyä teille!

perjantai 5. elokuuta 2016

Rimin kauppakassi uudistui

Viron Rimeissä oli tällaisia kangaskasseja, jotka ovat olleet hyviä moneen tarkoitukseen. Niissä on muovitettu sisus ja ulkopuolella säkkikankaan tyylistä kangasta. Minua on häirinnyt nuo mainokset, joten tänään tuunasin kassista omannäköisen.
Ennen

Jälkeen

Tekniikka, miten tuollainen merkki tehdään printterillä kankaalle, saat blogistani Kangasmerkki mustesuihkuprintterillä. Omenan tuunaus on piirretty kangastusseilla.



Mukavaa viikonloppua, toivottavasti aurinkokin näyttäytyisi :)

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Viron pellavasta kesäliinoja

Kävimme mieheni kanssa autoretkellä Saarenmaalla. Olimme suurimmaksi osaksi Kuressaaressa, mutta kiertelimme myös hieman saarella nähtävyyksiä katsomassa. Kuressaari oli mukava pieni paikka, jossa oli myös kiva shoppailla.


Viimeisenä iltana istuimme pääkadun terassilla, kun sanoin miehelleni, että käyn pikaisesti viereisen talon kirpparilla. Jätin juomani odottamaan ja kipaisin ovista sisään ja ensimmäisenä löysin sieltä kangaskaupan, joka oli enää auki vain 15 minuuttia. Paniikki! En ollut löytänyt kyseistä kauppaa aikaisempina päivinä, kun talon seinässä luki vain A-Tekstiil. Oli pienen pieni liike, joka oli kattoon asti täynnä kangaspakkoja. Pikasilmäys ja  löysin ihania ohuita pellavia. Värejä oli paljon, mutta minä valikoin heti limen. Oli sen verran erikoista kesäistä väriä. Ostin metrin, kun en tiennyt mitä tekisin.

Kotona sitten kutistamisen (kastelun) jälkeen idea pälkähti päähäni. Tein koneella vapaakirjonnalla kesäiset liinat, pienen keittiön pöydälle ja pidemmän olohuoneen pöydälle. Liinojen kirjailuihin käytin konekirjontalankoja, tällä kertaa pikapuolaa (ei tarvitse puolata) ja irtirevittävää tukikangasta (pellava todella ohutta). Hieman apuna käytin myös tekstiilien taikatussia.






















Ostin itselleni Lidlistä pienen kännykän varalaturin. Ompelin sille pikkuruisen pussukan, jossa voin sitä säilyttää esimerkiksi käsilaukussa. Näin johto ja laturi pysyvät samassa kasassa, eikä niitä tarvitse etsiä eivätkä ne likaannu. Pussukan pohjakankaana tuota samaa pellavaa kuin liinoissa, mutta koristeluna ystävä Minnalta saatuja ripsinauhoja ja koneella tuplasiksakkia (konekirjontalankaa). Lisäksi ompelin nimilapun, joita sain serkultani lahjaksi.


Ystävä kultaisin <3 Sirpa <3
Itku ja haikeus ryydittivät näitä liinoja ommellessa. Välillä itkin koneen ääressä ja ihmettelin kuinka kummallista tämä elämä on. Hyvä ystäväni, työtoverini ja näppärä väkertäjä Sirpa (Sirpan väkerryksiä-blogi) nukkui pois viime sunnuntaina. 
Jää hyvästi, enkeleitä matkallasi! 
Lämmin osanotto Sirpan perheelle <3 


Aurinko laskee,
jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin...
Kari Rydman


torstai 7. tammikuuta 2016

Katoava materiaali (Solvy) ompelun apuna lehtiliinassa

Tämä lehtiliina on ollut kesken jo kauan. Nyt sain sen viimein tehtyä loppuun. Jotenkin ei ole vain huvittanut, vaikka vapaakirjonta koneella on kivaa. Käytin liinan aukkokohtiin apuna veteen liukenevaa materiaalia, johon ompelin verkkomaisia ompeleita. Kalvomateriaalista kirjoitan kuvan alla lisää. Sain uuden liinan pöytään, kun keräsin joululiinat pois. Meillä joulu kerätään loppiaisena kaappiin.

























Veteen liukeneva kirjontakalvo eli katoava materiaali
(Kauppanimet Solvy ja Hidro)
Kalvo on erikoismateriaalia, jota käytetään kone- ja käsinkirjonnassa. Sitä voidaan ommella ja se häviää lämpimässä vedessä. Sitä voi myös käyttää tärkkäämiseen (jätepaloja) ja hentojen kankaiden ompelun apuna. Voi käyttää ompelukehystä apuna, mutta se ei ole välttämätöntä. Pelkällä ompeleella tai kankaanpaloilla ja langan yhdistämisellä saa aikaan mitä erikoisempia pintoja. Kahden kalvon väliin voi laittaa kangassilppua, lankoja, pitsejä, yms, jotka yhdistetään ompeleilla. Itse käytän ompelukoneessa mielellään konekirjontalankoja sekä muiden lankojen (puolassa) yhdistelmää. Tikkien pitää sitoutua toisiin ompeleisiin, muuten liuotuksen jälkeen sinulla on käsissäsi ainoastaan kasa lankoja (huom! siksakin alla esimerkiksi suoraa ommelta).

Näin tein tämän liinan kirjonnat:

Olin jo ommellut liinan muuten valmiiksi, mutta siitä puuttui aukoista reunat ja "konekirjontapitsit" sekä vapaakirjonnat muualle.

Kiinnitin nuppineuloilla kaksi kerrosta Solvya aukkokohtiin ja ompelin tiheällä siksakilla reunat (kalvo kiinnittyi samalla). Kaksi kerrosta Solvya siksi, että kestäisi paremmin myös tiheitä ompeleita, jotka helposti repäisevät kalvon rikki.


Revin nurjalta liikoja Solvy-kalvoja pois, jotta on helpompi ja nopeampi liuottaa kalvo vedellä (ei tule niin paljon tärkkiä, jota pitää kauemmin liuottaa).

Koneessa oli ylälankana konekirjontalankaa ja alalankana tavallista ompelulankaa. (Alalankana voi myös käyttää konekirjontalankaa, jos haluaa. Tällä kertaa en sitä käyttänyt.)





Tässä on aukkokohdissa kiinni kalvokerrokset ja sitten pääsin vapaakirjontaan.







Tikkasin verkkomaista vapaatikkausta kalvoon ja kankaalle. Koneessa oli syöttäjät laskettu alas eli vapaatikkausasentoon ja tikkinä oli suora. Ommeltavan materiaalin kuljetus/siirto tapahtuu käsillä.



Kun työ oli ommeltu, huuhtelin sitä kauan lämpimän veden alla. Jos haluat ettei tule tärkättyä pitsiä, huuhtele niin kauan, että liimamaisuus kokonaan poistuu. Jätin vähän liimamaisuutta, jotta on tärkki pitsissä (eli kovempi kuin yksin konekirjontalanka).

Annoin vähän aikaa kuivua ja kosteana silitin litteäksi.
Seuraavat kuvat ovat esimerkkejä töistäni, joissa olen käyttänyt apuna veteen liukenevaa kalvoa eli Solvya:
Hihattoman puseron etukaarroke. Ylä- ja alalanka konekirjontalankaa.
Kaupasta ostettu hihaton pusero, jonka tuunasin konekirjonnalla.
Edellisen puseron yksityskohta.
Parvekkeen oven verho.
Vessan pellavaverho, jossa on hämähäkinseitti
ja hämähäkki.
Edellisen verhon yksityiskohta. Hämähäkki on ommeltu koneella, mutta
apuna siinä on käytetty silittämällä häviävää materiaalia, joka on
kangasmaisempaa.
Harjoitelma silkin reunapitsiksi.
Pitsi ja kuva, kuinka ompelin pari metriä roosaa pitsiä. Alalankana
(osassa kohdissa) helmilanka ja ylälankana konekirjontalanka.
Harjoitelma "revinnäisestä" ompelukoneella.
Harjoitelma kangassilpun lisäämisestä.
Harjoitelma nauhan ompelusta "pitsiin".
Veteen liukenevaa kalvoa saa nettikaupoista (esim. Ullaka) tai Karjaalta Pirjon Lanka ja Neuleesta. Eikä ole kallista. Jämäpaloja voi säästää ja käyttää tärkkäämiseen.
Suosittelen kokeilemaan!