Neuloosista virkkuusiin

Neuloosi loppui kuin seinään ja alkoi virkkuusi

Kauan olin katsellut virkattuja verhomalleja, kun käly Sininen lainasi minulle vanhoja Kauneimmat käsityöt -lehtiä. Sieltä löysin moniakin kivoja malleja, mutta nyt koukulle pääsi tällainen, jossa virkataan suiruja ja ne yhdistetään isoksi. Jostain syystä nykyisin lehdissä, kirjoissa ja netissäkin on vain älyttömän helppoja ja tylsiä virkkaus- ja neulemalleja. Niistä ei tahdo löytää mitään vähän "haastavampaa" tai erikoista ohjetta hieman kokeneemmalle käsityöntekijälle. Tavallinen ruutuvirkkaus on mielestäni tylsää. Tämäkin malli on aika helppo, mutta kuvassa se on kaunis ja hieman erilainen, siksi se pääsi työn alle.

Kun löysin tuon mallin virkkaukseen, neulominen meinasi tyssätä siihen. Väkisin virkkauksen lomassa sain loppuun toiset Broken seed-sukat, jotka siis ovat vielä päättelemättä. Broken seed on helppo malli kaikenlaisille langoille. Ohje on esimerkiksi täällä. Itse käytin näihin sukkiin Alize Superwashin jämiä, puikkoina 2,5 mm. 

Liina alla nuorena tyttönä tehty revinnäisliina. Olin silloin Salon kotiteollisuuskoulussa ja liina oli koulutyö.

Nyt pääsee rauhassa kesäisiin virkkaustöihin, kun sukat valmistuivat. Virkkaus on vaan jotenkin niin kesäistä. Lupaan kuvata valmiin verhon tänne, sitten joskus, kun valmistuu.

Mukavaa helluntaita!

Linnunmaitokakku

Liian makiaa minun makuuni

Herkkuleivonta-lehdessä 3/2016 oli sellainen kakku, jota piti kokeilla, jo nimensäkin mukaan.

Agar agarin etsintä oli seikkailu, mutta vihdoin kolmannesta paikasta sain, vaikka siellä apteekissa meni kauan odotellessa, että punnitsevat ja hinnoittavat agarjauheen.

Ensimmäistä kertaa käytin agaria ja huomasin, että seuraavalla kerralla laitan vähemmän. Kakku on kuin marmelaadi: helposti leikattava, mutta liian tönkkö kakuksi. Päällyssuklaaksi olisi ollut parempaa tummasuklaa. Maitosuklaa oli liian makeaa sekin. Tämän leivonta oli uusi piristävä kokemus uusine hyytelöimisaineineen.

Makeaa synttäriä minulle!

Ilma on kuin morsian

Kesähame tuli valmiiksi. Kankaan sai serkultani tuliaiseksi Lahdesta. Leikkasin hameen töissä, kun pidämme työkavereitten kanssa ompeluseuraa silloin tällöin. Siellä on hyvä leikata kankaita, koska siellä on isot ja korkeat pöydät ja rupatteluseuraa. Ehkäpä tuo ompelujumi olisi selätetty, saa nähdä?

Kankaan väri on enemmän vihreänharmaa kuin kuvissa. Kangas on viskoosia, luulisin. Kaavat "omasta päästä".

Sytostaattien jälkeen olen lihonut reilusti, vaikka yritän katsoa mitä syön, joten uusia vaatteita tarvitsen. Masentavaa! Jouduin korjaamaan myös sarvikuonohametta, jonka ompelin Etelä-Afrikan puuvillasta viime vuonna. Luulin laittaneeni tarpeeksi lihomisvaraa (sytot laihduttivat minua 11 kg), mutta en näköjään. Nyt se ei ole enää niin kivan näköinen. Tähän hameeseen laitoin siksi kuminauhavyötärön, jotta mahtuu pömppömaha. No, pitää olla kuitenkin tyytyväinen, että olen tällä hetkellä "terve".

Sää on kuin morsian: aurinko paistaa ja linnut livertävät. Mahtava helatorstaisää!