Tee itse nyöriä

Sormeiltu nyöri kuin sormivirkkausta kahdella langalla ja kahdella ketjulla.

Kun tein pojalle neulehupparin, tein siihen tällä tekniikalla nyörin, jotta saisin samanvärisen ja samaa materiaalia. Olen tekniikan oppinut kotiteollisuuskoulussa vuonna yks ja kaks. Tekstiiliopas 1, lankatyöt-kirjassa (1976, WSOY) se on nimetty sormeilluksi nyöriksi. Tämän voi sormeilla millä langalla vain ja yksi- tai kaksiväriseksi. Käytin tähän opetuskuviin kahta väriä selvyyden vuoksi.

 

Tee vetosilmukka (kuten virkkauksen aloituksessa).

 

Ota silmukka oikeaan etusormeesi.

 

Ota vasempaan käteesi toinen lanka. Aloituslanka alaspäin.







Vedä oikealla etusormella ja peukalolla vasemman käden lanka läpi silmukan.







Kiristä oikean
puoleinen silmukka.







Vaihda kättä. Tee sama vasemmalla etusormella ja peukalolla, mutta ota sille silmukalle oikeassa kädessä oleva lanka.

Kiristä silmukka.






Jatka vuorotellen oikealta ja vasemmalta, kunnes työ on oikean pituinen.


Pidä langat kerillä, niin lanka ei lopu kesken työn.








Päättele katkaisemalla langat ja vetämällä toinen lanka viimeisen silmukan läpi.






Tämä nyöri sopii moniin töihin esimerkiksi huppareihin, vyöksi paksulla langalla sormeiltuna, jne. ja näyttää ihan kaupasta ostetulta.

Chenille-tekniikkaa iPadin suojaksi

Chenille-samettia tablettilaukkuun, prototyyppi 2

Päätin vielä kokeilla yhtä mallia iPadin suojalaukuksi. Sen tein chenille-tekniikalla. Olen pidemmän aikaa miettinyt, mihin käyttäisin kyseistä tekniikkaa, kun valmiista työstä tulee aika paksu ja noita lakanakangastilkkujakin oli kertynyt tilkkulaatikkoon paljon.


Näin tein chenillen:
1. Leikkasin sopivan kokoisen pohjakankaan, johon kiinnitin silittämällä tukikankaan (tukevampi, eikä tarvitse vuorta). Pyöristin yläreunat.

2. Leikkasin ja revin viisi samankokoista lakanakangasta langansuuntaan, jotka olivat noin 2 cm kapeampia kuin pohjakangas. Halusin tikkaukset kassissa täysvinoon. Chenilleen käy 5-10 kangaskerrosta, riippuen kuinka pöyheät "samettirivit" haluaa. (Olisi pitänyt laittaa ainakin kaksi tai kolme kerrosta enemmän tähän kassiin, jotta olisi tullut pöyheämpi.) Värejä kannattaa miettiä hieman, missä järjestyksessä laittaa päällekkäin. Pyöristin tilkkujen kulmat vastaamaan pohjakangasta.


Punainen viiva kuvaa ommelta eli kumpaan suuntaan haluat tikkauksen
ja miten kangas leikataan (nuoli=LS).


3. Neulasin kangaskerrokset pohjaan ja piirsin ensimmäisen täysvinon ompeluviivan kankaiden päälle. Tämä siksi, että aloitus tulee täysin 45 asteen kulmaan langansuunnasta. Tikkausten väli oli 1,5 cm. Ompelun edetessä piirsin silloin tällöin uuden apuviivan, jotta "vapaalla kädellä" ommellut tikkaukset eivät alkaisi heittää paljon. Chenillessä on tärkeää, että kangas pysyy täysvinossa ompeleeseen nähden. Ompelin kaikki tikkaukset kangaskerroksiin. Tikkausten alkuun ja loppuun edestakaisommel.

 4. Leikkasin tilkkukangaskerrokset tikkausten väleistä keskeltä. Varoin leikkaamasta pohjakangasta!

5. Pesin ja harjasin "chenille-samettia". Laitoin kuivumaan.

6. Kuivumisen jälkeen vielä kannattaa harjata paljon kovalla harjalla ja mahdollisesti höyryttää rypyt pois pohjakankaasta nurjalta.

7. Ompelin suojalaukun valmiiksi. Laukussa on 50 cm:n vetoketju.

Prototyyppi tabletin kuljetuslaukusta

Varsinainen proto, kun kaikki meni vähän niin ja näin


Tarvitsin iPadille kuljetuslaukun, jotta se ei kolhiintuisi ja likaantuisi kassissa. Sellaisen, jota on helppo ja mutkaton käyttää. Päädyin tällaiseen ratkaisuun, mutta siitä tuli täysin proto. Kaikki meni kiireessä pieleen.


Perhoset meni nurin päin.



Täysin paloista tehty, joten kankaan suunta
joka puolella eri. Nauhat peittää saumat.

 

Aukinaisena pitäisi olla helppo käyttää ja kiinni olevana onnistuu lataus.
Välissä oleva solumuovi kinnaa, kun menin silittämään valmiin työn,
ja se suli hieman sekä kutistui,mur!

Kangastilkun perhoset on siirretty asetonilla. Ohje täällä. Kangasmerkki on tulostettu mustesuihkukirjoittimella ja sen ohje tällä sivulla.

Kuvansiirto asetonilla

Siirrä kopioituja kuvia asetonilla kankaalle


Tämä kuvansiirtotekniikka on hieman vaarallista höyryjen ja syttyvyyden takia, mutta tällä saa pesunkestävän tuloksen puuvillakankaalle.

Kiitos työkaverilleni Saaralle, joka neuvoi tämän! Loput katsoin netistä YouTubesta.

Tarvitset:
* 100% asetonia (saa rautakaupasta)
* lusikan
* kopioitu kuva kopiokoneella tai laserprinterillä (ota peilikuva, jos on tekstiä. Siirretty kuva tulee peilikuvaksi.)
* puuvillakangasta (se mihin siirrät kuvan)
* trasseli tai puuvillakangasmytty (se mitä käytät asetonin siirtämiseen)
* alustaksi sanomalehteä ja muovia
* hyvin tuulettuvan huoneen ja/tai hengityssuojan
* suojakäsineet (minkä kirjoittaja itse unohti ja kärsii nyt kuivista käsistä)

Tee näin:
Aloita suojaamalla paikka, jossa teet kuvansiirtoa. Laita esim. sanomalehti ja muovipussi siirtokankaan alle. Laita suojakäsineet käsiin ja aloita huoneen tuuletus!

1. Laita kopioitu kuva kuvapuoli kangasta vasten. Voit laittaa sen kiinni maalarinteipillä, ettei kuva pääse liikkumaan. Ota kangasmyttyyn asetonia ja ala hankaamaan sitä monistepaperiin kuvan kohdalle. Hankaa reilusti. Älä liikauta paperia!

2.- 3. Jatka hankaamalla koko kuva välillä asetonia lisäämällä ja välillä hankaa lusikan pyöreällä puolella. Asetoni kuivuu nopeasti, joten ole nopea. (Liikaa asetonia lisäämällä saat aikaan ruskean läiskän.)

4. Nosta paperi pois ja laita kangas tuulettumaan. Tuuleta huone.

5. Silitä kangas kuvan kohdalta puuvillan lämmöllä (...) kankaan nurjalta puolelta vähintään 20 sekunttia.

Hävitä asetoniset kangasmytyt purkin ohjeen mukaan.

Tällä tekniikalla tehty kuvansiirto kestää hyvin vesipesua. Testasin kankaan noin 60 asteessa, hankasin, huuhtelin ja silitin. Hyvin kestää pesua, mutta kuvat eivät välttämättä ole tasalaatuisia kuvan liikkumisen tai epätasaisen värin tarttumisen takia.
 
Värikopiota en ole testannut, joten sen siirtymisestä en tiedä enkä värien kestävyydestä pesussa.
 

Kuvansiirto kankaalle EriKeeperillä

Kuvansiirto kankaalle EriKeeper-liimalla, kohteisiin joita ei pestä, kuten tauluihin, rasioihin...

Laitan tekniikkaohjeen kuvansiirtosta kankaalle omien kokeiluitteni pohjalta vuosien varrelta. Tähän seuraavaan käytetään kuvansiirtoon vain EriKeeper-liimaa, mutta tämä ei kestä vesipesua, joten se on erinomainen esimerkiksi kuvatauluihin.

Tarvitset:
- vaaleaa kangasta (mielellään puuvillaa ja esipesty)
- kopiokoneella monistettu kuva (tai laserprinterillä otettu)
- EriKeeper-liimaa
- pensseli (tai sormi) liiman levitykseen
- sakset
- pieni pesusieni tai kangasmytty veden siirtoon
- vettä

Tee näin:
1. Ota kopiokoneella kuvastasi kopio.
(Siirretty kuva on peilikuva alkuperäisestä, joten jos kuvassa on tekstiä, tee siitä peilikuva.)

2. Leikkaa turhat reunat pois, jotta vain siirrettävä kuva jää paperille.






3. Sivele EriKeeperiä reilusti kuvan kuvapuolelle tasaisesti, myös reunoille.









4. Aseta liimainen kuvapuoli kankaalle oikeaan kohtaan ja painele se kiinni sekä silitä se kädellä tasaiseksi kankaalle. Tarkasta, että kuva on tasaisesti kiinni kankaassa.

5. Anna kuvan kuivua täysin kuivaksi monta tuntia, mielellään yön yli.












6. Kastele paperi vedellä sientä apuna käyttäen. Kastele kunnolla.









7. Anna veden imeytyä paperiin pari minuuttia ja sitten ala hangata sormenpäällä vettynyttä paperia pois, kunnes kuva näkyy. Lisää vettä, jos paperi ei irtoa kunnolla.

Varo hieroessa kuvan reunaa, sillä märkä EriKeeper myös irtoaa helposti. Älä käytä terävää kynttä tai veistä, vaan hiero sormenpäällä varovasti niin, että paperista tulee pallomaista mössöä.

8. Huuhtele varovasti paperit pois sienellä tai juoksevan veden alla lavuaarissa. Älä enää hiero, vaan irroita vain paperimassa. Älä väännä kuvaa ja kangasta!




9. Anna kuvan kuivua tasaisella, ilmavalla alustalla täysin kuivaksi tai ripusta kangas kuivumaan niin, että kuva ei taitu.


(10. Voit silittää valmiin kuvan nurjalta haalealla raudalla (.), kun työ on kuiva, mutta tee se varovasti. Käytä suojakangasta tai leivinpaperia sekä raudan ja kankaan välissä, että silityslaudan ja kuvan välillä.)

 Älä silitä, äläkä pese kuvaa enää.


Tässä ovat kokeilukuvat EriKeeperiä käyttäen ja Kiva-kalustelakalla.
Onneksi, silloin kun tein nämä, jätin analyysit kuviin.
Kuten näet, paras tulos oli yksinään EriKeeper-liimalla ilman vettä.

Nykyisissä kopiokoneissa on myös värit. Värikopion siirtämistä en ole kokeillut, mutta luulisin sen onnistuvan yhtä hyvin. Kannattaapa kokeilla!


Rasian kansi on koristeltu epäonnistuneella kokeilukuvalla monta vuotta sitten.
Rasia oli vain mallina kässäkerhossa, jossa lapset tekivät kyseistä
kuvansiirtoa ja rasioita. Hienomman saat onnistuneella kuvalla.

(Kuvalähde kirjasta: Fashion Design 1800-1940. 2001. Ed. J. Hölscher & al. The Pepin Press.
Sivulta 121.)

Hillosilmät kardemummalla



Alkuperäinen ohje: Leivotaan -lehti, lokakuu-joulukuu 2012 s.59.

Hillosilmäkeksit kardemummalla

noin 40 kpl

200 g voita

4 1/2-5 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 1/2 tl kardemummaa

Täytteeksi ja koristeluun:

1 muna

1 dl raesokeria

hilloa tai marmeladia (esim. mustikka tai aprikoosi)

1. Sekoita kaikki keksitaikinan ainekset yhteen yleiskoneella tai käsin.

2. Leivo taikinasta noin 4 cm paksuja tankoja. Kääri tangot leivinpaperiin tai kelmuun.

Anna tankojen jähmettyä kylmässä vähintään tunti.

3. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Ota keksitangot leivinpöydälle ja poista kelmu.

Voitele tangot munalla ja pyörittele sen jälkeen raesokerissa.

Varmista, että sokeri tarttuu taikinaan kunnolla.

4. Leikkaa tangot noin 5-7 mm paksuiksi keksiviipaleiksi.

Nosta keksit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille.

5. Tee jokaiseen keksiin sormella kolo ja täytä se hillolla tai marmeladilla.

6. Paista uunin keskitasolla 8-10 minuuttia.

Tein tällä kertaa margariinilla, koska kotona ei ollut voita. Eivät ole niin hyviä kuin voilla leivotut. Suosittelen voita, antaa makua!

Lokerikkojen tuunailu

Tarpeeseen tuunailu tuumailun jälkeen

Minulla on kaksi Ikean lokerikkoa, joissa on ompelun lisätarvikkeita.

Hermostuin siihen kun jouduin joka kerran, kun etsin ompelutarvikkeita, avaamaan monta laatikkoa ennen kuin löysin tarvittavan.

Tein näin:
Otin valokuvat laatikoiden sisällöistä.
Printtasin kuvat tavalliselle monistepaperille.
Leikkasin kuvat irti.
Hienolla hiekkapaperilla hion hieman laatikkojen päätyjä.
Lakkasin Decoupagella kuvat kiinni laatikkojen päätyihin.
Niiden kuivuttua lakkasin toiseen kertaan.
Annoin kuivua.
(Ehkä vielä myöhemmin lakkaan Kiva-kalustelakalla uudestaan, jos Decoupage-lakkaus ei riitä.)

Printattujen kuvien värit hieman levisivät lakatessa, mutta haitanneeko tuo mitään.

Tadaa, vanhat tuunatut tarvikelokerikot ovat valmiit!

Olen aiemmin lakannut kuvia ja kangasta EriKeeper-vesi-seoksella kenkälaatikoihin, mutta nyt kokeilin aitoa Decoupagea. Lakatessa kummastelin aineen vesimäisyyttä, mutta kuivuttua kuvat olivat tiukasti kiinni, eikä tahmaisuutta ollut, kuten EriKeeper-seoksella. Decoupagella jäi kuitenkin hieman pensselin viivoja päällelakatessa. Seuraavalla kerralla käytän tosi pehmeää lakkapensseliä. Minulla ei sellaista kotona ollut.

 

 

Paluu menneisyyteen

Rintaliivit

Korjasin uusia kaupasta ostettuja rintaliivejä, kun ne ei oikein istuneet parhaalla mahdollisella tavalla ja eikä tuntuneet hyvältä. Muistin siinä korjatessani, että nuorempana tein itse rintaliivit. Kirjoitin jopa lopputyön, proseminaarin ja gradunkin rintaliiveistä.

Etsin siis vanhat rintaliivimateriaalit esiin kaapin pohjalta laatikosta ja tutkin niitä. Osa elastaanineuleista oli kuoleentunut ja ne jouti roskiin, mutta osa oli vielä ihan priimaa. Kaavatkin löytyivät laatikosta. Eikun suurentamaan... Olin nimittäin silloin paljon pienempi (75B) kuin nyt (85B). Ja kun lihoaa, rinnatkin kasvavat ja tietysti ympärysmitta. Aloitin yksinkertaisesta mallista, jossa poimutus rintojen alla. Kaikki nauhat ovat mitä sattui pahvilootasta löytymään.

Sovituksessa huomasin, ettei enää riitä yksinkertainen kangas tukemaan näitä meijereitä. Lisäsin rinnan alapuolelle palan kangasta ja rinnan reunaan tukinauhan. Seuraaviin pitää laittaa kaksinkertainen kangas tai tukevampi neulos.

Mitään erikoisompeleita ei tarvitse. Riittää pieni ja kapea siksak suoran ompeleen tilalle ja leveä siksak joihinkin kohtiin tai kolmipistosiksak.

Alakuminauha olisi saanut olla leveämpi ja tukevampi.



Vähän joutuu kuminauhaa venyttämään, kun ompelee sen kiinni.

Tarkempaa kuvaa en halua itsestäni näin alastomana laittaa.

Alkuperäisen rintaliivin peruskaava ja kuosittelu 

vieressä, koko 75B.



Tässä kaava, jos saisit suurennettua. Piirsin apuviivan 10 cm, jotta siitä voit tarkastaa onko mitta oikein.

Viikon aikana neulottua

Joululoman satoa

Tulipa neulottua kahdet sukat jämälangoista (taas) sillä aikaa, kun mietin millaista neuletakkia aloitan itselleni.

Pari päivää sitten aloitin neuletakkia itselle, kun olen kaivannut vihreää. Pitsimallikerta löytyi Novitan sivulta. Muuten neulon sen "oman pään mukaan" ilman ohjetta, se on minulle ominaista. Halusin neuloa hieman vaikeampaa pitsiä, jotta työ kestäisi kauan, eikä taas tarvitsisi heti miettiä uusia kädentöitä.


Tuli lomalla onneksi myös järjesteltyä työhuoneeni hieman siistimpään kuntoon, kun lahjoitin pienen hyllykön pois ja tilalle sain pojan huoneesta kunnon vaatekaapin. Nyt ehkä löytyy myös kankaat paremmin käyttöön. Sen näemme sitten tulevissa postauksissa...