Hunajainen omena-pähkinäkakku

Sain työkaverilta pussillisen kotimaisia omenia ja niistä piti heti vapaapäivänä kokeilla uutta kakkua. Sopivaa syystarjottavaa.

Hunajainen omena-pähkinäkakku

noin 12 palaa

Kakkutaikina:

4 kananmunaa

3 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoa

1/2 tl leivinjauhetta

2-4 omenaa

50 g hasselpähkinärouhetta

2-3 tl hunajaa

1 tl jauhettua kardemummaa

raesokeria

n. 75 g kylmää (mielellään jäistä) voita

Koristeluun:

tomusokeria

Tarjoiluun:

vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Vatkaa kananmunat ja sokeri vatkaimella vaahdoksi noin 5 minuuttia. Lisää jauhot, johon sekoitettu leivinjauhe, varovasti sekaisin muna-sokerimassaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (n 21 cm halk). 

Kuori omena ja viipaloi ne. Asettele viipaleet taikinan päälle limittäin. Lisää omenien päälle pähkinärouhe. Lisää hunajanokareet, kardemumma ja raesokeri kakun pinnalle. Leikkaa voista juustohöylällä ohuita siivuja ja asettele ne päällimmäiseksi.

Paista kakkua 175 asteessa  noin 50-60 minuuttia. Tarkasta kypsyys tikulla.

Koristele kakku sen vähän jäähdyttyä tomusokerilla.

Tarjoa kakkua vaniljakastikkeella tai jääteön kera tai nauti sellaisenaan.

Miehen ikivanhan nahkatakin tuunaus

Vuonna 'miekka ja kirves' tein tämän alkuperäisen nahkatakin miehelleni. Tämä oli opiskelutyö Jyväskylästä ja siihen aikaan piti olla kaikenlaisia härpäkkeitä takissa.

Leikkasin olkalevikkeitä ja tikkasin ne kapeammiksi kiinni takkiin, vähän kuin koristeeksi. Purin vanhan vuorin pois ja leikkasin sen avulla viininpunaisen raidallisen vuorin takkiin. Povitaskuun piti tietysti laittaa pieni lappu huijaamaan ostettua. Vanhan välivuorin pesin ja laitoin uuden vuorin sisään, sillä nykyisin ei enää saa Suomesta aitoa villaa sisältävää villavatiinia. En ole ainakaan löytänyt mistään. Sopivan paksuista resoria ei löytynyt lähialueilta eikä nettikauppakaan onnistunut (tilasin, mutta oli ihan lirua), joten neuloin 1o, 1n -resorit itse Alize Superwash -langasta. Kiinnityksen vaihdoin vetoketjuun.

Yllättävän hyvänä oli nahka pysynyt, vaikka oli roikkunut henkarissa varastossa kauan. Vähän oli sieltä ja täältä venynyt, mutta se on voinut tulla jo silloin aikanaan käytössä. Mies nimittäin käytti tätä paljon. Toivottavasti takki saa nyt yhtä pitkän elämän.

Huono kuvanlaatu, koska ulkona sataa kaatamalla
ja sisällä joutui käyttämään salamavaloa. Anteeksi!

Hinnaksi tuli hieman yli 20, jos en laske työlle hintaa. Joten oli aika kannattava tuunaus!

Huomenna suunnaksi Oslo. Saa nähdä, onko laukku täynnä villalankoja vai peikkoja?

Töihin säilytystä pädien latureille

Oppilaani saivat viikolla käyttöönsä "omat" (koululta lainassa) iPadit ja niissä jokaiselle tuli mukana laturi. Ainakin aluksi latureita säilytetään luokassa. Nyt ne laturit ovat laatikossa ja sekasotku on kauhea, eikä omaa laturia löydy helposti. Sain eilen idean, joka piti heti toteuttaa. Tein latureille ripustettavan taskusäilyttimen. Taskuissa on jokaisen nimi ja sisällä oma laturi.





Kankaat löytyivät taas kerran omista tilkkulaatikoista. Taustakangas on Minna P:ltä saatu vanha verho, sen takana on tukikankaana vanhaa tukevaa lakanaa, taskut ovat jämätilkkuja muista töistä. Punainen ei ihan riittänyt kaikkiin taskuihin, joten pistin mukaan vastavärinä vihreää farkkua (joka jäi omista farkuista). Taskuihin nimilapuille ompelin kristallimuovista pienen lokeron. Ripustimena on lyhyt henkari, jonka olen irroittanut sisustuskankaiden riippunäytteistä. Samoista henkareista otin pitkulaiset painot alapäärmeeseen. Taskujen alareunat kiinnitin Eurokankaasta ostetuilla koristeellisilla nauhoilla. Nuo nauhat eivät ole kestäneet pesua, kuviot hävinneet, joten tähän työhön juuri sopivia.




Varsinainen kierrätysten kierrätystyö! Käytössä vasta näkee, oliko tämä hyvä idea ja toimiiko luokassa.

Äänettömät farkut

Olen ollut lähes puhumatta melkein kaksi viikkoa, kun flunssa iski ja vei ääneni. Kurkkukipu ja äänettömyys ei muuta tekemistä haitanneet kuin kommunikaatiota (jä yöunia). Jaksoin siis ommella ja samalla kuunnella äänikirjoja. On muuten ihana palvelu netissä tuo BookBeat.com!

Olin kauan jo harmitellut kauppojen farkkuja, kun ne ovat tällä hetkellä sellaisia makkarankuoria, ettei tällaiselle lihoneelle punkerolle sopineet mitenkään. Päätin sitten moneen vuoteen tehdä itse, kun Sarille Karjaan Mööbeliin oli tullut myyntiin joustofarkkukangasta. Kävin ensin ostamassa vihreää farkkua ja myöhemmin musta-harmaata, kun kerrankin sain tehtyä kunnon kaavat.

Jaksoin piirtää housun peruskaavat tällä kertaa ihan alusta lähtien ja tehdä niihin jopa kaavamuutokset lakanakangaskokeiluhousuilla. Hieman piti kuitenkin sovituksessa, jouston takia, ottaa sisään takasaumasta, mutta mielestäni farkuista tuli mukavat ja sehän on nykyisin minulle pääasia vaatteissa. Vyötärönauhan sisään piilotin leveän kuminauhan, jotta vyörärökin on joustava ja mukava, jopa turvotuspäivinä.

Kuvat ovat mitä ovat, kun en halua itseäni kuvata tänne.

Nyt jatkuu miehen nahkatakin tuunaus, kun sain vihdoin käytyä ostamassa siihen vetoketjun. Takin paljastan täällä sitten, kun valmistuu.