Sivut

maanantai 27. lokakuuta 2014

Onni on...

...aivan fantastiset työkaverit

Neljä työkaveriani kävi kaksi viikkoa opetustöissä Etelä-Afrikassa Makana-yhteistyön merkeissä. Kaksi heistä oli minulle hieman velkaa, joten tokaisin heille, kun he lähtivät, että tuovat velanmaksuksi Afrikasta tuliaisiksi jotain afrikkalaista kangasta. Ja tänään he tulivat töihin ja toivat - ihanat immeiset - minulle kankaita - ja monta erilaista! Tässä kun on ollut vähän murhetta kotona lapseni sairastelun takia, nämä tuliaiset piristivät ihan julmetusti mieltä!


En tiedä, raaskinko näitä koskaan leikata tai keksinkö niin kivaa mallia, että raaskin käyttää, mutta pitääpä laittaa hautumaan. Ensiksi kuitenkin pesen näistä tärkit ja hajut pois ja sitten... katsotaan...
Yksi idea jo vähän tuosta alimmaisesta kankaasta tuli mieleen...







KIITOS, Antti ja Sirpa, ettepä taida tietää kuinka nämä virkistivät väsynyttä Mellua! 

lauantai 25. lokakuuta 2014

Isälle estovärjätty tyynyliina

Värjäystä spraypullolla

Näitä tarvitset:
- tyynyliina (jos uusi, pese ja silitä)
- kangasvärejä ja vettä
- spraypullo
- sanomalehtiä
- maalarinteippiä
- kuva ja kontaktimuovia
- permanenttitussi
- tekstiilitussi
- nuppineuloja
- sakset



Tee näin:
1. Pese uusi tyynyliina ja silitä se.

2. Piirrä kuva paperille tai kopioi jostain. Tarvitset vain kuvan ääriviivat. Liian pienet yksityiskohdat häviävät estoruiskumaalauksessa.

3. Kopioi kuva kontaktimuoviin permanenttitussilla.


4. Leikkaa kontaktimuovin kuva.





5. Laita tyynyliinan sisään esimerkiksi sanomalehteä, joka estää värin tarttumisen tyynyliinan toiselle puolelle.

6. Liitä kontaktimuovikuva tyynyliinan oikeaan kohtaan (siis ota tarran alapuolisuojapaperi pois ja laita tarra tyynyliinaan).


6. Suojaa seinä ja lattia, ettei väri pilaa niitä.

7. Kiinnitä tyynyliina nuppineuloin seinään (minun tapauksessani sanomalehteen).





8. Sekoita spraypulloon kangasväriä ja vettä (esim. 1:1).






9. Spreijaa koko tyynyliina yhdellä tai useammalla värillä.



10. Ota se seinältä pois ja laita kuivumaan sanomalehden päälle vaakatasolle. Ota nopeasti myös kontaktimuovikuva pois tyynyliinasta. 
(Itse otin tyynyliinan vaakatasoon vasta myöhemmin ja väri ehti valua vähän aikaa ja se imeytyi kontaktimuovin alle. Älä tee samaa virhettä!)

11. Kirjoita tekstiilitussilla teksti tyynyliinaan ja korjaa kuvan ääriviivoja myös tekstiilitussilla.
12. Anna kuivua.
13. Silitä kuiva työ silitysraudalla puuvillan lämmöllä (***).

Hyvää yötä isä!           Hyvää isänpäivää kaikille isille!


lauantai 18. lokakuuta 2014

Nahkalaukku isolle kannettavalle

Poikani pyysi jokin aikaa sitten, että tekisin hänen kannettavalle tietokoneelle laukun, jota hän kantaisi kodin ja opiskeluasuntolan välillä. Nyt syyslomalla vihdoin sain päässäni olevista suunnitelmista sen verran irti, että laukku niistä syntyi. Laukun edessä on läpällinen tasku sähköjohdoille ja takana on vetoketjutasku esimerkiksi kännykälle. Isoja nahkapaloja löytyi kahdesta  leikatusta vuodasta, joten niistä värkkäsin tämän kassin. Pitäisi kassin kestää, kun on nahkaa. Vuorina on retrokangasta ja vanulevyä.

Kertokoon kuvat enemmän:
Läpän kiinnitystä pitää varmaan vielä
muuttaa, mutta vasta sitten, kun on
laukkua käytetty, että tietää miten.





Vuori retroa.
Eurokankaasta ostettu hauskaa mittanauhan näköistä
kanttinauhaa.

Olkapäällä pehmustettu kappale.
Nahan väreinä olivat harmaa ja ruskea, mutta kamera vääristi osan niin, että näyttää siniseltä. Olen pahoillani huonoista kuvista!

perjantai 17. lokakuuta 2014

Kello valmiiksi

Toivo-apen aloittama kello

Appeni kuoli pari vuotta sitten ja anoppini nyt kesällä. Sisarukset ovat järjestelleet anopin asunnossa jäämistöä, jotta asunnon voi myydä. Kirpputorille menevästä laatikosta löysin tämän keskeneräisen kellotaulun, jonka appeni oli tehnyt. Hän oli taitava puuseppä. Hän teki puusta ihan mitä vain.


Olihan tämä pakko saada valmiiksi ja seinälle. Numerot olivat tippuneet, eivätkä loputkaan numerot pysyneet ja koneisto puuttui. Ostin koneiston, irrotin loputkin numerot, hioin niiden pohjat, liimasin vain neljä numeroa, loput maalasin viivalla messingin värisellä maalilla, koetin maalata "vanhan näköiseksi" messinkimaalilla, suurensin koneiston upotusta, kiinnitin koneiston ja lyhensin viisareita. Tämä pääsi työpöytäni eteen seinälle!


Hieno, vai mitä?

tiistai 14. lokakuuta 2014

Vaahtokarkki-puolukkakakku

Taas Pirkka-lehdestä kokeiltua

Isäni tuli viikonloppukylään yli viikko sitten. Hän pitää makeasta, mutta myös puolukasta. Pirkkalehdessä 10/2014 oli tämän kakun ohje. Pitihän sitäkin kokeilla. Kaupassa ei ollut isoja vaahtokarkkeja, joten kokeilin noilla pienillä. Vaahto oli erittäin helppo tehdä, joten tätä tulee tehtyä useamminkin, kunhan ostan ensin isoja vaahtokarkkeja. Kotona ei ollut myöskään kokonaisia puolukoita, joten käytin puolukkasurvosta, josta siivilöin liikoja nesteitä pois. Herkullinen kakku, suosittelen!

Värilliset pienet vaahtokarkit värjäsivät vaahdon ruskeaksi, mutta se ei makua haitannut.

Lehden ohjeesta puuttui 1 tl vaniljasokeria, mutta tuolla ylhäällä on linkki nettireseptiin, jossa se on mukana.


Helppoa ja hyvää!

lauantai 11. lokakuuta 2014

Pehmisjäätelö

Löysin vanhasta lehdestä lääkärin odotushuoneessa pehmytjäätelön reseptin. Otin siitä kännykällä kuvan aikaa säästääkseni. Se on odottanut kokeilua jo joitakin viikkoja. Nyt sitä kokeilin ja muutin hieman reseptiä: kardemumman tilalle laitoin 2 tl vaniljasokeria. Resepti löytyy Valion sivulta eli klikkaamalla tätä. Vohvelitötterot vain puuttuvat, harmi. Olisi kiva nuoleskella tötteröä.




sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Fransua verhoksi

Tuli tarve kokeilla fransujen sormeilua piiitkästä aikaa. Viimeksi tein sitä Salon kotiteollisuuskoulussa vuonna "miekka ja kirves".

Mitä fransut on?
Fransut ovat lähes ainoita täysin suomalaisia perinnekäsitöitä. Samanlaisia solmuja ei ole löydetty muualta maailmasta, ei edes Ruotsista, vanhoista perinnekäsitöistä. Fransusolmujen kohdalla ei siis voida osoittaa mitään yhteneväisyyttä muihin eurooppalaisiin esimuotoihin. Fransut eli franssit ovat koristeellista pitsimäistä lankojen solmimista, vähän kuin makramee, mutta poikkeaa makrameesta solmujen ulkonäön ynnä tuotteiden ulkonäön puolesta. Fransuja sormeiltiin ennen vanhaan eniten Pohjanmaalla. Ennen fransuilla tehtiin kapioita, mutta nykyisin niitä näkee lähinnä kirkkotekstiileissä. Fransuja solmitaan joko suoraan sydänlankaan tai kankaan reunaan pitkiksi jätettyihin loimilankoihin. (Lankatekniikoiden käsikirja, Tammi 2013, toim. R. Koskennurmi-Sivonen)

Pieni lehtijuttu fransuista tällä sivulla.

Näin tein fransuverhon:
Leikkasin 60 noin metrin mittaista lankaa, jotka taitettiin vetosolmuksi keskeltä eli työssä oli yhteensä 120 lankaa. Sidoin sydänlangan nurin päin käännettyyn jakkaran jalkoihin. 

Aloitus sydänlankaan vetosolmulla. 
Piirroskuva: Käden taidot, Weilin+Göös 2002, luvussa
solmeilu, s. 73.

Tein koko työn vain yhdellä solmulla eli aina solmu tehdään vasemmalla
langalla. Tapa 1 eli Lankatekniikoiden käsikirjan mukaan A-solmulla.

Tässä keskeneräinen verho kiinni jakkaran jaloissa.

Valmis, mutta tupsut vielä leikkaamatta. En tehnyt fransuihin kuuluvaa
tupsua, kun olisi tullut mielestäni liian iso ja paksu.


Hauskat nimet eri kuvioilla.
Piirroskuva: Käden taidot, Weilin+Göös 2002, luvussa solmeilu, s. 74.

























Verho valmis ikkunaan. Tein liian kapean (jota ei tässä näy), mutta tulen ompelemaan yläreunaan pellavakangasta, jotta näyttäisi tasapainoisemmalta. Käytin fransuihin karkeaa rohdinpellavalankaa, joka mielestäni sopii hyvin tällaiseen perinnekäsityöhön.