Sivut

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Tipukortteja pääsiäiseksi

Olen pääsiäisihminen. Toiset ovat jouluihmisiä, mutta minä olen aina pitänyt pääsiäisestä enemmän. Johtuisikohan se keväästä? Rakastan kevättä!

Teen usein ennen pääsiäistä erilaisia koristeita ja koristelen kotia noidilla, pupuilla, kukilla, yms. Nyt ajattelin ilahduttaa määrättyjä henkilöitä pääsiäiskorteilla. Harvoin sitä tuleekin pääsiäisenä lähetettyä kortteja, mutta nyt on sopiva kevät ja sopivat ystävät. Hädässä ja sairaudessa ystävät tunnetaan <3




Kortin tipun kuvat täältä, kun en itse keksinyt sopivia.

Erittäin ihanaa pääsiäisen aikaa ja aurinkoista kevättä kaikille!

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Che Quevara-tyynynpäällinen

Tein pojalle sängyn päälle uuden tyynynpäällisen, kun vanha oli lapselle sopiva pääkallo ja poika on nyt jo 16,5-vuotias. Vanhan jätin tyynyn sisään, kun hän oli tehnyt sen alakoulussa vohvelikirjonnalla. En raaskinut sitä poistaa ettei häviä. Viime viikonloppuna poika itse pyysi jotain hänelle sopivampaa. Väritoiveena oli musta-valkoinen, mutta kangaskaappini sisällöstä ei ihan niin paljon mustaa löytynyt, joten tyydyin täydentämään harmaalla.


Kangaskuva Cheestä on tehty mustesuihkuprintterillä puuvillasiirtokuva-arkille ja kehykseen on ommeltu vanutikkauksella koristakulmat. Cheen takana on myös ohut vanu. Reunoihin on ommeltu terenauhat.

Toivottavasti kelpaa...

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Easter Bunny

Design by Mellu
Minulla oli mielessä pyörinyt jo jonkin aikaa, että pitäisi pääsiäiseksi ommella pupukoriste. Katselin Pinterestistä erilaisia malleja, mutta mikään niistä ei sytyttänyt. Päätin suunnitella ja kaavoittaa sen itse.






Mistä on pienet puput tehty?
Mistä on pienet puput tehty?
Raakasilkistä, puuvillakankaista,
askarteluhuopasta,
vanusta, langasta ja napeista.
Niistä on pienet puput tehty.



Tässä on kaavat, olkaa hyvät!
Ei kaupalliseen käyttöön! (Valmis pupu noin 30 cm korkea.) Suurenna kaava A3:lle.

Oikein ihanaa Pääsiäistä!

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Mätzää

Tein itselleni tavallisen t-paidan Eurokankaan palalaaritrikoosta ja siihen sopivan turbaanimyssyn. Sävy sävyyn sopivat.



Pantaa voi myös käyttää myssyn kanssa. Turbaanimyssy oli ensimmäinen kaavakokeilu, joten korjaukset näkyvät vielä tässä versiossa hyvin, mutta voin tätäkin käyttää. Tällaista turbaanimyssyä voi käyttää huivien ja pantojen kanssa tai vaikka yksistään. Pantaa vielä mietin, jos lisäisin siihen takaosaan lyhyet roikkuvat nauhat? Jää nähtäväksi.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Sitä sun tätä -laatikot


Askartelua pikku hiljaa
Tarvitsin kaksi pientä laatikkoa hyllykköön, joka on ompelupöydälläni. Nyt tavarat on siellä avohyllyssä sikinsokin ja pölyyntymässä. Etsin kaupoista sopivan kokoisia ja kivan näköisiä, mutta ei löytynyt. En tyytynyt rumiin ja muovisiin tai väärän kokoisiin. Piti siis taas värkätä itse ja mieluummin hullun hauskat!





Käytin kaikkea, mitä kotoa löytyy: vanhaa paneeliverhoa, lahjoituskangasta, pakkauspahvia, EriKeeperiä, kuumaliimaa, hieman ohutta rautalankaa, Sirpalta saadut napit ja tein itse myös kangasmerkit.





Kangasmerkkejä on helppo ja hauska tehdä itse printterillä. Katso blogini ohjeet tästä. Silitin tukikankaan merkkikankaaseen ennen kuin leikkasin merkit irti.











Molemmat laatikot ovat tehty pohjasta hieman eri tavalla.



Laitoin kuumaliimalla vuorin ja merkin kiinni.
 
Laatikoista tuli hieman eri kokoisia, mutta ei haittaa. Vai mitä?


Ja sitten toiseen asiaan eli haasteeseen:

Sain haasteen Sirpalta, hauskojen nappien lahjoittajalta ja "Sirpan väkerryksiä" -blogista. Sirpa on luova, lämmin ja ystävällinen ihminen, joka on taitava monissa asioissa, pedagogiikasta askarteluun ja kierrätykseen. Käy kurkkaamassa itse: http://sirpanvakerryksia.blogspot.fi/.

Tässä haasteessa ilahdutetaan bloggaajakaveria. 


Haasteen säännöt ovat seuraavat:
  • Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän).
  • Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivammalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös kommenttien tai sähköpostin välityksellä! 
  •  Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.
Haastan mukaan Vaateviidakon Pirjon, http://vaateviidakko.blogspot.fi/.

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Buff-tuubi

Jotain maailman helpointa sain sentään tehtyä ja ommeltua, Buff-tuubin.

Tässä kotona ollessani, olen huomannut, että pipot ja huivihatut ovat aivan liian kuumia sisäkäyttöön. Jos ihmettelet miksi olen kotona hattu päässä, niin syy on sytostaattihoitojen. Se vei hiukseni. Etsin tähän ohutta ratkaisua ja se oli Buff-tuubi, jota voi käyttää muutenkin, vaikka kauluksena.

Etsin taas trikoojämälaatikostani sopivaa palaa ja tällä kertaa värikästä. Ja tähän päädyin: oikein lapsellisen hauskaan pöllötrikooseen.

Palan koko leikattuna (ennen ompelua) leveys 52 cm ja pituus 48 cm. Yksi sauma ja päiden huolittelu. Helppoa!

Käyttötapoja pipona keksin koko ajan lisää.

Toisen pipon tai turbaanin kanssa voi käyttää näin.

Löysin kivan japanilaisen Youtube-videon tuubin käytöstä. 
Katso ja ihastu! (Kesto 4:37)



Näin helppo tapa sisäpipoon taisi olla se paras ratkaisu tähän lämpöongelmaan.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Neulontaa makuulla

Sen verran huono olo on ollut, että neulominen ja vähän kaikki on tullut tehtyä puoli-istuvassa tai makuuasennossa makuuhuoneessa. Minä kun en osaa vain olla, ellen sitten ihan ole kuumeessa, niin näinkin se käy - makuulla. Mietin tuossa jo, että alkaisin pyörittämään huopapalloja pannunaluseen tai tekemään rutkasti lankatupsuja mattoon, mutta nämä nyt tein ensin.

Sukat
Selasin kirjoja ja löysin tämän mallin "Suuresta sukkakirjasta" (Kathleen Taylor, WSOY, 2012). Kirjan malli oli tehty ohuemmasta langasta, joten jouduin hieman muuttamaan silmukkamääriä Nalle-langalle sopivaksi. Sukat näyttävät näin hassuilta ja oudoilta ranskalaisen kantapään takia, mutta sukat istuvat jalkaan ihan täydellisesti. Mielestäni istuvuus on parempi kuin perinteisen kantapään sukat.



Cousteau-pipo
Mieheni halusi minun neulovan hänelle kunnon pipon. Yhdessä kävimme valitsemassa langan ja värin. Langaksi valikoitui Novitan Wool ja väriksi petrooli. Näin netissä kivan pipon tai oikeastaan kivan kavennuksen siihen, joten tein muunnelman Cousteau-piposta. Alkuperäisessa ohjeessa oli neulottu 3 oikein ja 2 nurin, mutta minä neuloin 2 o ja 2 n. Kavennus on helppo, kun siirtää silmukat sukkapuikoille. 2 oikein yhteen, aina (yhtä ennen) saman oikean silmukan kohdalla, niin kauan, kun puikoilla on 12 tai 8 silmukkaa (riippuu langan paksuudesta). Pipoa voi käyttää suorareunaisena tai taitettuna. Kiva ja helppo malli!


Varapäällä on paljon pienempi pää kuin miehelläni :)

Näinkin tätä voi käyttää.

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Kaksipuoleinen sytohuivimyssy

Paljastus itsestäni 

Itselleni tein nyt huivihatun, kun syövän sytostaattihoidot tiputtivat hiukseni tukottain  pois. Niin, tämä tieto ei ole käynyt ilmi minun viimeaikaisista postauksistani. Aikaisemmat sytomyssyni, joita olen täällä esitellyt, menivät kyllä syöpäosastoille Helsinkiin, Tammisaareen ja lasten osasto kymppiin. Niistä osasta tein itselleni toiset kappaleet tänne kotiin. Peruukkikin on, mutta se tuntuu päässä aika pistävän epämiellyttävältä.

Tilasin joitakin viikkoja sitten nettikaupasta huivimyssyn ja turbaanin. Oli kuitenkin niin, että siellä oli vain kirkkaita ja minulle sopimattomia värejä, joten tilasin hädissäni harmaan huivimyssyn ja mustan turbaanin. Minulle sopii paremmin maanläheiset värit, joten tein yksinkertaisen kaavan kaksipuoleisesta huivimyssystä itse eilen. Trikootilkkulaatikosta löytyi t-paitojen jämätilkkuja, jotka olivat oikeita värejä minulle ja miellyttävää viskoosi-elastaania. Paljaassa päässä se tuntuu mukavalta.

Ruskea puoli näkyvissä. Huivin solmimisnauhoja voi sitoa niin kuin haluaa ja
nauhoissa onkin neljää väriä.
Beige puoli (eli vuori) esillä.

Huivimyssyn yksityiskohtia (silitys vielä puuttui). Etuosassa ohut vanu. Viimeisessä kuvassa selfie.

Tämä versio on vielä ihan prototyyppi. Valmistuksen ja sovituksen jälkeen korjasin hieman kaavoja etuosasta, jotta seuraava tekele, jos siis sellaisen teen, tulisi paremmaksi. Tuo styrox-pää on pienempi kuin omani, joten malli ei istu ihan samalla tavalla kuin itselläni.

Kyllä tämäkin minulle kelpaa, kun on oman värinen!


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Lintu sininen, punainen, keltainen...



Ikean halvoista pyyhkeistä omanlaisia





Ostin Ikeasta halpoja, pieniä ja valkoisia käsipyyhkeitä. Ne maksoivat vain 26 senttiä kappale. Ostin niitä seitsemän, joka naulakkoon. Valkoiset ovat tosi arkoja ja halusin vessaan värikkäitä. Kävin ostamassa antiikin harmaan pesukonevärin ja värjäsin pyyhkeet koneessa. Väri ei ollut ihan sellainen harmaa kuin halusin, mutta menköön. (Kuvani vääristävät väriä, osa näyttää vihertäviltä ja osa sinisiltä. Ovat enemmänkin tumman harmaita.)





Applikoin puuvillakangastilkuista niihin satulinnut. Jokaisessa pyyhkeessä ne ovat erivärisiä ja hieman erilaisia. Froteelle oli erittäin hankala applikoida, varsinkin konekirjontaosuus suoraan froteeseen. Erittäin hankala osuus oli lintujen pyrstöt, mutta onnistuin siinä joten kuten vanhalla uskollisella Husqvarnallani. Näitä oli hauska tehdä. Taidan joskus vielä etsiä kaapista vanhoja ja käyttämättömiä pyyhkeitä, joihin myös teen jotain koristelua.



Oranssin linnun tausta on lähes oikean värinen kuin frotee luonnossa. Noin paljon huono kuvaaja ja huono kamera vääristävät taustaa. Linnut ovat lähes oikean väriset. Pyyhkeet ovat pieniä 30 x 50 cm, mutta ne sopivat hyvin meille, kun minulla on tapana vaihtaa usein pyyhkeitä.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Maidottomat banaanilätyt
















Taas oli jäänyt liian kypsiä banaaneja hedelmäkulhoon. Meillä kukaan ei tykkää ruskeista banaaneista. Niinpä etsin netistä banaanilättyjen ohjeita, mutta mikään niistä ei innostanut, varsinkin kun perheessä on sappikivitautinen henkilö, joka ei saa syödä paljon munankeltuaista. Kehittelin sitten nettiversioiden pohjalta oman reseptin ja onnistuin mielestäni aika hyvin. Lisäsin mausteeksi taikinaan hieman vaniljasokeria ja kanelia.

Maidottomat banaanilätyt

3 kypsää banaania
2 kananmunaa (tai 1 muna ja 1 munanvalkuainen)
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1/2 tl vaniljasokeria
1/2 tl kanelia
(hieman sokeria, jos banaanit eivät ole tarpeeksi makeita)
30-50 g voita tai margariinia sulatettuna taikinaan

Murskaa banaanit sauvasekoittimella mössöksi kulhossa. Lisää munat ja mausteet ja sekoita samalla sauvasekoittimella. Lisää jauhot. Anna taikinan seistä hieman aikaa, jotta jauhot turpoavat. 
Sulata lettupannussa vajaa 50 g voita tai margariinia ja lisää sula rasva taikinaan vatkaten. Paista lätyt. 


Letut ovat herkullisia ihan ilman lisukkeitäkin. Letut paistuivat liiankin nopeasti, sillä ensimmäinen erä pannussa lähes paloi. Vähensin paistolämpötilaa ja nopeutin kääntämistä, niin sain hyvät pikkuletut. Mielestäni nämä olivat parempia kuin tavalliset ohukaiset.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Elämä on palapeliä -kaitaliina


Minulla on kolme kälyä: Käly Keltainen, Käly Sininen ja Käly (en ole ihan varma) Musta tai Ruskea. Nimet muodostuivat heidän keittiönsä tai sisustusväriensä mukaan. Tällä kertaa Käly Keltainen saa etukäteen synttärilahjansa, kaitaliinan. Tulethan hakemaan, niin saat ennen synttäreitä pöydällesi.

Käly Keltainen on rakas ystäväni, josta on tullut minulle hyvin läheinen vuosien saatossa. Heti, kun näin tuon keltaisen kankaan (työkaverini lahjoitus), tiesin tekeväni siitä Käly Keltaiselle jotain. Sitten löysin hänen isävainajansa, appeni, Väinämöisen pellavapaidan, jonka olin tehnyt hänelle vuosia sitten erääseen näytelmään. Siitä se muodostui ajatus kaitaliinasta. Mukana on siis muisto Toivo-apesta <3





Yksityiskohtia

Tunteja en laskenut tämän tekemisessä, mutta aikaa meni rutkasti. Kävin silloin tällöin pala ja kohta kerrallaan ompelemassa. Eniten aikaa meni palapelien palojen tikkaamiseen, joissa jouduin melkein pisto pistolta koneella ompelemaan, koska päädyin tuplasuoraompeleeseen (joustava suora). Tämä ommeltyyppi sai parhaiten esille palapelin palat konekirjontalangalla. Vapaakirjonnalla olisi ollut liian ohut viiva ja kapea siksak oli liian tuhruinen.

Toisille kälyille pitää keksiä myös jotain, ettei tule paha mieli ;)