Sivut

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Äidin syntymäpäiväverhot

- Nonniin, sanoi Leikola. NO NIIN!




Mallikaavio jostain 90-luvun Kauneimmat käsityöt-lehdestä. Ikävä kyllä
en merkannut kopioon lehdennumeroa ja vuotta.

Äitini nauroi synttäreillään Suomen tärkeimmästä sanasta, jonka Ismo Leikola niin hyvin kuvasi:
- NONNIIN!

https://www.youtube.com/watch?v=9EWMlCusxjQ

Valmis kappa ja verho pestyissä ikkunoissa 😎

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Pojalle tuunatut tuolit

Nämä tuolit ovat appeni tehnyt ehkä 1950-1960-luvulla ja mieheni toi ne appivanhempien taloutta tyhjentäessä. Olin ensin hieman kiukkuinen, kun tuollaisia meille toi, mutta poikani Pyry sanoi siihen, että hän haluaa ne valkoiseksi maalattuina ja mustavalkoisella kankaalla omaan kämppäänsä Helsinkiin. Tuolit ovat odottaneet pojan huoneessa vuoden, jos toisenkin. Olin ottanut urakaksi ne tänä kesänä tuunailla ja sen myös tein.






Oli kova homma koko urakka! Ensin kokeilin maalata paljon mainostetulla kalkkimaalilla, mutta kaksi kerrosta myöhemmin kävin rautakaupasta ostamassa Empire-maalia ja loput vetelin sillä. Ei noista maalipinnoista priimaa tullut, mutta kelpaa luultavasti Pyryn eteiseen ja vierastuoleiksi.



















Kankaan etsiminen oli toinen iso urakka. Ei meinannut mistään lähiseudulta löytyä tyylikästä mustavalkoista huonekalukangasta, koska etsin seepramaista, joten päädyin Vallilan Kaisla-verhokankaaseen, jonka alle laitoin vielä kangaspohjaisen tukikankaan tukemaan Vallilaa.











Ruuvit olivat kolmas iso etsintäurakka. Tuoleissa oli alunperin jokainen ruuvi erilainen selkänojassa ja halusin ne samanlaisiksi ja tietysti mustia. Lähirautakaupoissa ei ollut oikean pituisia ja paksuisia, eikä niitä mustia. Löysin sitten Latvalalta paketin ruuveja, jotka olivat oikean pituisia ja paksuisia, mutta hopeita. Testasin akryylimaalia ruuvin päähän, se kesti, joten maalasin jokaisen mustaksi. Maali kesti kuivuttuaan myös ruuvaamisen eikä irronnut.













Urakka on vihdoin valmis, joten nyt voi taas keksiä omia ompeluhommia. On lupailtu tulevalle viikolle lämmintä, joten rodojen istutushommatkin odottavat tekijäänsä pihalla.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Huussiin liikennevalot

Talvella oli isän kesämökille murtauduttu. Mitään arvokasta eivät saaneet mukaan, koska tuomme ne talveksi kotiin. Mitään ei oltu onneksi rikottu, muuta kuin oven lukko. Mutta kaikki sisällä olleet avaimet olivat hävittäneet kiukuspäissään ja näin jouduimme myös varaston, saunan ja huussin lukot vaihtamaan. Harmi sinänsä, sillä lukot ja avaimet olivat kauniita vanhanaikaisia, sellaisia isoja. No, onni onnettomuudessa, etteivät tehneet muuta ilkeyttä, sillä alueelle ei enää saa rakennuslupia. Olen hyvilläni, etteivät esimerkiksi polttaneet kiukkuisina koko mökkiä. Huh!

Ratkaisimme huussin oven kiinnityksen niin, ettemme enää laittaneet siihen lukkoa (mitäpä siellä olisi varastettavaa 😂), vaan laitoimme vain lankasalvan. Kotimatkalla sain tämän idean, ns. liikennevalo, joka tulee huussin oven salvan viereen.


Puukappaleeseen piirsin Sharp-tusseilla kuvan ja tekstit, ja lakkasin laudanpätkän EriKeeper +plus+ puuliimalla. Mieheni porasi ruuveille reiät, kun hänellä sattumoisin oli pora siinä just hollilla.

Nyt on hieman huumoria sielläkin ovessa.

Mukavaa juhannuspäivän iltaa ja leppeää sunnuntaita!

torstai 22. kesäkuuta 2017

Juhannusaatonaaton verhoilua

Kotona asuva poikani Valtsu oli jo jonkin aikaa jutellut uudesta verhosta huoneeseensa ja vaan sinne pikkuikkunaan. Isossa ikkunassa on tumman sininen rullaverho ja hänen mielestään siihen ei muuta tarvitse. Äiti kyllä on eri mieltä, mutta tuumasta toimeen. Pääsinpä helpommalla.


Kankaan ostin Model Map Björkholmilta Pohjasta (verkkosivut ja -myynti täällä). Kangas oli tuplaleveää, joten suurta kaitaletta ei tarvinnut. Tein verhosta kaksinkertaisen, koska kangas kuultaa hieman läpi.









Verhon kiinnityssysteeminä keksittiin näinkin yksinkertainen: koukut ikkunaan ja verhoon sirkat. Saa sitä sitten pitää kiinni tai roikkumassa auki.

Etsinnässä on ollut jo kuukauden päivät verhoilukangas tuunattaviin tuoleihin. Olin käynyt katsomassa lähialueen kaupat, mutta mikään ei natsannut. Toissapäivänä sitten selasin nettiä ja muistin käydä Vallilan sivuilla. Jes, siellä oli ale, joten... löysin tuoliin kankaan ja innostuin ostamaan lisäksi paria muutakin mallia. Nämä Pyryn huoneen verhot ovat nimeltään Mulberry. Tilasin tuon kangaspalan muuhun käyttöön, mutta se ei siihen käynytkään, joten Pyry sai vierailuhuoneeseensa uuden verhon. Poimutettuna kauniit ovet ja ikkunat eivät kunnolla näy, mutta verho avattuna, tuo on mielestäni upea.


Nyt laskeutumaan juhannuksen viettoon. Oikein mukavaa juhannusta 🌞🌞🌞

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Illan korttipaja

Olin heittämässä pois pieniä kalentereita, joita lähetetään jostain hyväntekeväisyyskeräyksestä. Sitten muutin mieleni, leikkasin kauneimmat kuvat niistä irti ja käytin niitä kuvina korteissa. Koko illan touhusin taas varastoon itsetehtyjä kortteja. Eipä tarvitse kaupasta ostaa kortteja. Suurin osa näistä on onnittelukortteja, mutta jätin joitain ilman tekstiä, jotta tarpeen mukaan saa ne lisätä. Ehkä nämä taas jonkun aikaa riittää!


























Hyvää Juhannusta kaikille! Pysykäähän pinnalla 😏

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Frillasukat kesäksi

Käytän villasukkia kesät, talvet. Kesällä ne ovat vain ohuemmat. Neuloin uudet, nimeltään frillasukat, täksi kesäksi. Ihan hauska malli! Ohjeen muokkasin itselleni ja lankaan sopivammaksi. Ohje löytyy fb:n Voihan villasukka-ryhmän tiedostosta.


Lankana oli Regian Pairfect, jossa välissä on keltainen lanka, jotta molemmat sukat tulisi samannäköiseksi, mutta minä olin jo käyttänyt aloituksesta vähän, niin molemmat sukat ovat hieman erivärisiä. Puikot 2,5 mm.


Tänään olen touhunnut niin, että en meinannut ehtiä ottaa kuvia sukista ennen käyttöä. Huomenna menen viemään kirpputorille tavaraa myyntiin, Pohjan päiville sekä Model Mapiin kankaita "katselemaan". Saa nähdä jääkö katselemiseksi. Omistaja on tuttu ja kankaat ihan mahtavia. Hannan firmalla on myös nettikauppa ja pääset sinne tästä.

Ihanaa viikonloppua ystävät 😊

Sataa lisää vaahteranlehtiä, eikä ole syksy

Aikani kuluksi virkkailin taas vaahteranlehtiä lasinalustoiksi. Annan näitä sitten lahjoiksi. Korjattu ohjekaavio löytyy täältä.

























Nyt koukulla valkoista lankaa. Saapi nähdä mitä siitä keksin. Kesä on virkkausaikaa.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kiitokset hyvälle työparille

Minulla on ollut ilo työskennellä lähes kaksi vuotta Pia-avustajan kanssa luokassani. Nyt tiemme eroavat (toivottavsti vain vähäksi aikaa), kun molemmille tulee uusi luokka ja uudet haasteet eri oppilaiden kanssa. Halusin kiitokseksi tehdä jotain omaperäistä ja päädyin sitten tilkkutöihin: avain- ja kännykkäpussukka sekä penaali. Toivottavasti näistä on iloa sitten syksyllä 💖

Taidanpa jompaan kumpaan laittaa vielä jotain makoista kevätjuhlaillaksi...


Penaalissa on pinkki vuori.


Ihanaa kesää Pia ja poikkea kahveelle, jos ohi ajat 😁

Kortteja pitkästä aikaa

Kahdet ylioppilasjuhlat lähipiirissä ja oman pojan valmistumispäivä elävän kuvan media-assistentiksi. Näille piti kortit turata, kun tapanani on tehdä ne itse. (Siis jos aikaa riittää.)



Ylioppilaskortteihin ideat löysin Pinterestistä. Pojan valmistumiskortti tuli omasta päästä. Sisäpuolella on itse kirjoitettu runo, jota en henkilökohtaisista syistä paljasta tässä.

Ylioppilaskorteissa on tällainen teksti sisäpuolella:

Lakki valkoinen päätäsi komistaa
ja täten meille se muistuttaa,
ei elämässä pääse kuin eteenpäin,
joten pidähän lippa oikein päin.
Onnea ylioppilaalle!

torstai 1. kesäkuuta 2017

Huivi muuntui kesäpuseroksi

Olen aina ihaillut tätä huiviani, mutta sen käyttö on jäänyt yhteen tai kahteen kertaan. En ole huivi-ihminen. Päätin ottaa sen käyttöön puserona, kun materiaalikin on kesään sopivaa, 50 % puuvillaa ja 50 % silkkiä. En leikannut mitään muuta kuin kädentiet ja nekin suoraan sekä lyhensin hapsuja kolmisen senttiä. Pikkasen saumoja ja tikkauksia ja siinä se on... uusi hellepusero 😊

Aika hippi :)


Yritin kuvaan kirjoittaa ja piirtää, miten ompelin pitkästä ja leveästä huivista hellepuseron:


























Ulkona paistaa ihana aurinko ja minä sisällä kökötän flunssapäänsäryssä, mur! Paistaa se päivä kyllä huomennakin tai ylihuomenna tai...

perjantai 26. toukokuuta 2017

Keppihevosbuumi

Koulumme kuuluu "Liikkuvaan kouluun". Yhtenä teemana saada oppilaat liikkumaan välitunneilla oli keppihevoset. Tänään sitten kepparirataa teimme "Unelmien liikuntapäivään" ja jonot olivat välillä pitkät. Jokaisella oli joko lainakeppari tai oma.



Koulun kepparit aloitimme pajapäivänä 3.-4. luokan kanssa ja loppuun teimme oman nelosluokkani kanssa. Tein aikaisemmin keväällä keppareille tallin puutyöluokassa. Jokaiselle koulun villasukkakepparille teimme porukalla esittelyn talliin. Niistä tuli hauskat!




Viikolla ompelin taas yhden keppihevosen lahjaksi eräälle lapsenmieliselle henkilölle. Kaavoina jo tutuksi tullut Kodin kuvalehden kaava.


Viikko vielä ja sitten alkaa hyvin ansaittu loma :)


"Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

... Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan."

(Tove Jansson)

torstai 25. toukokuuta 2017

Fun run-paita

Piti huomiseksi pukeutua hauskasti töihin, kun oppilaat juoksevat fun run-hölkän. No, vaihtoehtona oli pukeutua raitaan ja minullahan ei ole yhtäkään raitapaitaa, edes. Ompelin sitten trikootilkuista pystyraitapaidan, joka kyllä on aika "fun" värikkyydellään. Eipä tule vastaan yhtään samanlaista!

Edestä

Takaa
Tämä helatorstai meni ruokaa laittaessa, leipoessa ja ommellessa. Huominen vielä töissä ja sitten on viikonloppu.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Pieni ensiapulaukku retkille

Sain kauan sitten lahjaksi pienen ensiapulaukun, joka oli sopiva reppuun, kun lähdimme oppilaiden kanssa luokkaretkille. Annoin sen pojalleni kuvausreissuille, jotta hänelläkin on mukana tarvittava ensiapu. Nyt taas sellaista tarvitsen, mutta en muistanut käydä apteekissa sitä ostamassa, joten tein sen itse, siis vähän omaperäisemmän. Apteekissa kyllä tarvitsee käydä ostamassa sinne sidetarvikkeita ja haavanpuhdistuslappuja. Tähän mahtuu aika paljon erilaisia tarvikkeita. Mitat ovat 15 x 11 x 5 cm.

 Nyt taas passaa retkeillä :)

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Virkattu koru jämistä

Viimeinen synttärivieras lähti ja minä ryntäsin korutarvikelaatikolle. Päässä oli idea. Muistin oikein, joskus oli jäänyt paksua tylsää ketjua. Ideana oli virkata ketjuun kiinni lankaa ja helmiä. Malli syntyi virkatessa. Tosi ohutta virkkauslankaa, muovihelmiä ja 1,25 mm:n virkkuukoukku. Lauantai-iltana väkersin, kun katsoin myöhäisohjelmia.




Olen erittäin tyytyväinen tulokseen!

lauantai 20. toukokuuta 2017

Keppari jollekin

Pitsihameen jälkeen tuli ongelma, mitä nyt ompelisin? Ideat hukassa. Otinpa sitten kangaslaatikot esiin ja keppihevoskaavat ja etsin sopivaa kangasta hepalle. Löytyi sinapinvärinen sametti, jota hieman pensselillä ja kangasvärillä värjäsin elävämmäksi. Ainoastaan kepin jouduin ostamaan rautakaupasta, muut tarvikkeet taas loputtomista varastoista. :)


Kepparin kaava:
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee_itse/ompelu/keppihevonen
Edellisen kepparin samalla kaavalla löydät täältä.

Saapi nähdä kenen leikkeihin tämä päätyy?

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kierrätettyä kevätjuhliin

Kaapissa roikkui pukupussissa vanha siskon väitöstilaisuuteen ommeltu karonkkapuku. Silloin sen (kauan sitten) ompelin pikaisesti tavalliseksi hameeksi ja puseroksi, jonka koristuksena oli vain kaunis hartiahuivi. Kangas oli niin kaunista tummanvihreää sifonkia, joten olin päättänyt sen säästää ja tuunata joskus uusiksi.




Minulta jäi alkuvuodesta ommellusta pitsijakusta (löydät sen täältä) hyvää quipure-pitsiä palanen ja se riitti hameeseen. Hameen alla on vuori, jossa on kiinni alareunassa sifonkia, joka näkyy tuosta pitsin alta. Vyötärölle laitoin ohuen kuminauhan, jotta juhlapöydistä voi syödä yllin kyllin, eikä hame purista. Puseron halusin pitää tuollaisena hihattomana, mutta olen sen jälkeen lihonut, joten sivusaumoihin ompelin suikaleet läpinäkyvää sifonkia. Alunperin pusero oli kokonaan vuoritettu.




Alkuperäinen hame ja pusero olivat kyllä aika tylsiä noin yksinään ilman sitä hartiahuivia.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Vaahteranlehtiä lahjoiksi

Virkkasin aikani kuluksi 12 vaahteranlehteä lasinalustaksi, kuusi vihreää ja kuusi kelta-ruskeaa. Nämä tulevat lahjoiksi lähisuvulle. Tänään äitienpäivänä vein äidilleni vihreät äitinpäiväkukan mukana.

Onnea kaikille äideille!

Piirros löytyy korjattuna blogistani nimellä virkatut vaahteranlehdet.
Nyt koukussa kiinni valkoinen lanka ja tekeillä palaverhoa, ehkä myös äidilleni ;) Siitä lisää sitten, kun valmistuu...


sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Vadelma-vaahtokarkkileivokset (gluteiiniton)

Olipa hyvä, että jaksoin viime kesänä poimia vadelmia reippaasti. Nyt löytyi niille loistava leivonnainen! Yhdistelin kahta reseptiä keskenään, kun en tykkää alkuperäisen reseptin mantelimassapohjasta.


Vadelma-vaahtokarkkileivokset
15-20 palaa

POHJA
4 kananmunaa
2 dl sokeria
1 1/2 dl perunajauhoa
1 1/3 dl mantelijauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

VADELMA-VAAHTOKARKKIMOUSSE
noin 200 g pakastevadelmia
1 dl vettä
4 rkl sokeria
150-160 g minivaahtokarkkeja (tai isoja, jotka leikataan 4-6 palaan)
4 dl kuohukermaa

1. Vaahdota sokeri ja munat erittäin hyvin ilmavaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään kuivat aineet, siivilöi ne vaahdon joukkoon ja sekoita varovasti tasaiseksi. 
Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun (20 x 30 cm) vuokaan. 
Paista 200० C uunissa keskitasolla noin 13 minuuttia. 
Kun taikina ei enää tartu tikkuun, leivospohja on valmis.
Anna jäähtyä kokonaan.

2. Laita vadelmat, vesi ja sokeri kattilaan ja keitä 2-3 min. Paseeraa liemi siivilän läpi toiseen kattilaan. Painele kaikki vattumehu siihen. 
Kuumenna seos uudestaan kiehumispisteeseen. Nosta kattila syrjään liedeltä ja lisää vaahtokarkit (pienennä isoja saksilla, nopeuttaa sulamista). Sekoita, kunnes seos on tasaista. (Jos vaahtokarkit eivät meinaa sulaa, nosta kattila pieneksi hetkeksi lämpimälle liedelle, jotta karkit sulavat.)
Jäähdytä seos kunnolla jääkaapissa.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää se varovasti jäähtyneeseen vadelma-vaahtokarkkiseokseen. 

3. Valuta kerma-vadelma-vaahtokarkkiseos pohjan päälle. 
Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia.

4. Leikkaa kunnolla hyytynyt piirakka annospaloiksi ja koristele leivokset vadelmilla.




  

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Raidalliset Squircle-sukat

Selailen Pinterestiä aika usein. Tämän idean löysin sitä kautta ja ilmainen ohje löytyy Revelrystä. Neuloin sukat "oman pään" mukaan, mutta kavennukset ja lisäykset katsoin ohjeesta. Näihin saa hyvin käytettyä pieniäkin jämäkeriä, mutta niiden päättelyyn menee aikaa.

Lankana käytin Nallea ja Teeteen Pallasta. Puikot 3 mm. Varressa 56 silmukkaa ja kavennusten jälkeen jalkaterässä saman verran.

Ulkona on mahtava auringon paiste. Minun lempivuodenaikani - kevät!

maanantai 1. toukokuuta 2017

Ihahaa! Hepo hirnahtaa

Pidemmän aikaa on pitänyt ommella kokeeksi keppihevonen. Kaavat ja ohjeet Kodin kuvalehdestä siis täältä. Vähän muuttelin ohjeita oman maun mukaan. Sametti on ainakin 20 vuotta vanhaa ja muut tilpehöörit ovat kaappi- ja laatikkolöytöjä varastoistani.


Aika ihana, vai mitä? Koska minulla ei ole tyttöjä, annan tämän työkaverin tytölle leikkeihin.


Ihahaa, ihahaa,
hepo hirnahtaa.
Ihanaa, ihanaa
onhan ratsastaa.
Juokse , hepo, hiljaa,
kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka,
kevyt, kallis taakka.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Sadetakin sisään lämpöä

Pari viikkoa ollut sekalaista ilmaa: räntää, rakeita, vesisadetta ja vuoroin taas räntää. Olen kaivannut hienoa sadetakkiani ylleni, mutta kun se on niin kylmä. Ostin kauniin käytetyn sadetakin Tampereelta kirppikseltä (17 e) kaksi vuotta sitten. Sitä on ollut ilo käyttää, kun se ei näytä tyypilliseltä sadetakilta. Mutta siinä oli yksi ongelma - se on kylmä.










Olin jo pitkään miettinyt, että ompelen takkiin lämpimän irtovuorin ja vihdoin sain sen tehtyä, kun aamuisin kaipaan sadetakkiani töihin lähtiessä. Joku kuukausi sitten ostin siihen punaisen tikkikangaspalan, mutta se ei riittänytkään täyspitkiin hihoihin, joten tyydyin kaapista löytyneeseen vuorisatiiniin ja välivuoriksi laitoin Jyskin halpaa fleecepeittoa. Tärkeintähän on lämpö - ei takin sisäpuoli.



Kokeiltu on - on lämmin.


Irtovuori on kiinnitetty ommeltavilla neppareilla ja on siis helppo poistaa, kun tarkenee ilman lämpövuoria.

Olen tyytyväinen, jopa ylpeä kauniista sadetakistani, joka on nyt myös lämmin. Satakoon vaikka pikku akkoja, olen tyylikäs! 😉