Sivut

lauantai 28. helmikuuta 2015

Pipoja, sukkia, pipoja, suk...

Hieman "välitöitä" tammikuun alusta asti


Ohje: Novita-lehti kevät 2012, s. 123. Hieman muokkasin silmukkamääriä eri lankojen takia.
Lanka: Nalle.

Tuli opeteltua uusi kantapäämalli, ranskalainen kantapää. Lanka: Nalle ja Novitan Usva.



Lanka: 7 veljestä ja Smart.

Lanka: Novitan Rytmi, 100% puuvillaa.

Lanka: SMC:n Aventisto Cotton, 72% viskoosia ja
28% puuvillaa.

Lankana sama kuin edellinen pipo ja malli otettu
näihin eräästä kuvasta.
Sukat menevät lahjoiksi ja pipot lahjoitan syöpäpotilaille. 

perjantai 27. helmikuuta 2015

Sitruunapikkuleivät kahdella tavalla

Hyväksi havaittua reseptiä ei kannata paljon muuttaa, jos haluaa eri makua. Näin tein tämän kertaisissa sitruunapikkuleivissä. Pidän kardemummakeksieni rakenteesta, joten muutin sitä reseptiä niin, että kardemumman tilalle tuli sitruuna. Leivoin samasta taikinasta kahta sorttia: raesokerilla ja suklaalla koristeltuja.


Sitruunapikkuleivät

(noin 40 kpl)

200 g voita
5 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
puolen sitruuna kuori ja mehu

Koristeluun:
1 muna
1/2 dl raesokeria
tai 
sulatettua tummaa suklaata

1. Sekoita kaikki keksitaikinan ainekset yhteen yleiskoneella tai käsin.
2. Leivo taikinasta noin 3 cm paksuja tankoja. Kääri tangot leivinpaperiin tai kelmuun.
Anna tankojen jähmettyä kylmässä vähintään tunti.
3. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Ota keksitangot leivinpöydälle ja poista kelmu.
4. Leikkaa tangot noin 7-10 mm paksuiksi keksiviipaleiksi.
5. Nosta keksit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja muotoile hieman litteämmäksi ja pyöreämmäksi. Suklaapäällysteisissä paina haarukalla litteämmiksi.
6. Jos laitat pinnalle raesokeria, voitele keksit ensin vatkatulla munalla ja ripottele raesokeri sitten pintaan. Suklaapäällysteisissa älä voitele, vaan laita sellaisenaan uuniin.
7. Paista uunin keskitasolla 8-10 minuuttia.
8. Anna pikkuleipien jäähtyä ennen kuin koristelet ne sulatetulla suklaalla.


Meidän Pörrön kissanpäivät.


maanantai 23. helmikuuta 2015

Sytopipo 1920-luvun tyyliin

Käsityöt mittarina sairauksissa
Tulin eilen vähän parempaan kuntoon, joten etsin langan ja aloitin virkkauksen. Minun mittarini sairastellessa on, kuinka paljon tai vähän voin tehdä käsitöitä. Siitä tietää kuinka sairas olen. Virkkasin pinkin sytomyssyn, jossa on hakaneulalla kiinni kukkanen. Sen siis voi jättää pois, jos ei ole kukkatuulella.

Päämalli oli hieman liian pieni, joten täytin pään
ympärysmittaa, siksi päähine ei istu niin hyvin.

Pipossa päälaki on kiinteitä silmukoita ja reunakuvio koostuu pylväskerroksista ja ristiin menevistä pitkistä pylväistä. Myssyn alareunassa on rapuvirkkausta. Lanka on Novitan Bambua, jossa on 50% bambu-viskoosia ja 50% puuvillaa. Ihanan pehmeää ja miellyttävää iholla.


Malli on keksitty virkatessa ihan "omasta päästä", ja se luultavasti päätyy takaisin omaan päähän.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Fleece-pusakka

Tarvitsen jonkun kerran vuodessa fleece-pusakkaa ja aina tarpeen vaatiessa huomaan, että minulla ei ole sellaista. Nyt on! Kävin Hesan lääkärikäynnin paluumatkalla Ikeassa ja siellä muistin, kun sisustuskankaita tutkailin, että fleece-peitosta saa ihan hyvän ja erittäin halvan pusakan. Peitto maksoi 3,99 ja siitä jäi vielä pala, josta saa vaikka pari hattua. En tiedä kuinka tuo peittofleece nyppyyntyy pesussa, mutta siitä huolimatta: minulla on nyt fleece-pusakka.



Ostin joku aika sitten paikallisesta, Länsi-Uudenmaan parhaimmasta, käsityökaupasta Pirjon Lanka ja Neuleesta, silitettävää ja leikattavaa siirtokuva-arkkia. Nyt sitä kokeilin tuohon fleeceen. Fleecessä kyllä oli silityskielto, joten yritin varovasti silittää sen kiinni haalealla lämmöllä. Ensin kokeilin tietenkin tilkulle. Jos se irtoaa pesuissa, niin revin sen pois. Aina on kuitenkin kiva kokeilla jotain uutta.




Telkkaria ja nettipalveluita katsellessa syntyy uusia sukkia joka päivä näin sairauslomalla, joten ehkä niistä myöhemmin lisää.

Aurinkoista talvilomaa kaikille lukijoilleni! 

perjantai 13. helmikuuta 2015

Happy Valentine's Day to my friends!

Äidille ja tyttärelle

Ompelin jämäkankaista eräälle äidille ja hänen pikku tyttärelleen esiliinat sekä patakintaat. Nyt voi yhdessä leipoa ja opettaa pientä pirpanaa, kun on yhteneväiset asut!





Pöllöfanille 

Pöllötrikoosta tuli saumuroitua ihanalle ystävälle t-paita. Tein itsellenikin samanlaisen, kun kerran kangasta riitti. Muotoilin ja ompelin hänelle myös turbaanimyssyyn uuden pannan. Nyt passaa pöllöfanin juhlia, kun pääkin kimmeltää!







Hyvää ystävänpäivää kaikille ystäville, tutuille, tuntemattomille ja mahdollisille vihamiehille!

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Kierrätetty makeisrasia

Tarvitsin suurelle määrälle lääkkeitä purkkia, jossa ne on näkösällä, kun pitää jatkuvasti nyt niitä laittaa lääkedosettiin. Ensin mietin, että laitan vain muovikorin keittiön työtasolle, mutta ei se ole oikein kivan näköistä.

Pengoin kaappia ja sieltähän löytyi peltinen konvehtirasia. Tuunasin sen sitten kontakti- ja peilimuovin nopeasti sen kummemmin miettimättä. Kotona ei ollut kuin punaista ja läpinäkyvää kontaktimuovia, joten siilileimailu pääsi läpinäkyvän kontaktin alle. Siilin pyöräleimasimen ostin viimeksi, kun kävin Tallinnassa.


Vähän iloa silmille!

tiistai 10. helmikuuta 2015

Pienille potilaille sytolippapipoja

Olen tässä aikaisemmin neulonut naisille joitakin sytomyssyjä. Nyt oli vuorossa ompelu ja pienet sytostaattipotilaat. Idean sain, kun ompelin tutun tyttärelle jämätrikoista Nosh-lippapipon (Noshin kaavasta, siitä nimi). Ajattelin nämä lähettää Helsingin lastenlinnaan, jos ne siellä ilahduttaisi kuutta pientä syöpäpotilasta. Eihän noita niin monia nyt tullut ommeltua, mutta kuudenkin lapsen ilahduttaminen on jo jotain. Vai mitä?

Vasemmalla kolme lippapipoa 4-8-vuotiaille ja oikealla kolme yli 8-vuotiaille.

Tässä lippapipo on tungettu aikuiseen päähän,
siksi se on niin tiukka.
Ihana "taalainmaan hevoset"-trikoo

Muutin hieman Noshin alkuperäistä kaavaa lipan ja alareunan osuudesta. Lipan kuosittelin hieman enemmän pystyyn, jotta se ei olisi ihan silmillä. Alareunaan ompelin päällisen ja vuorin väliin pehmeän kuminauhan. Kankaat ostin Lohjan Metri-Palasta. Päällisen trikoot ovat puuvilla-elastaania. Vuorina on 100% puuvilla-Interlock. Eikö olekin ihania lapsellisia kuoseja?

Nyt pakettia väsäämään, jotta saan nämä postiin. Koettakaa jaksaa hoitoja pienet potilaat!

tiistai 3. helmikuuta 2015

Kaitaliina

Verhon jämästä pöydälle kaitaliina

Eilen tein Minnalta saadusta kankaasta verhokapat keittiöön. Katso tästä. Niistä jäi pieni kangaspala, jonka tänään työstin pieneksi kaitaliinaksi keittiön pöydälle. Kaikki materiaalit on saatuja tai kierrätettyä. Keskinauha on niinkin kauaa kuin Etelä-Afrikasta ja sen toi minulle tuliaiseksi työkaverini Sirpa. Alapuolen harmaa kangas on entinen olohuoneen paneeliverho, jota olen käyttänyt muissakin töissä, kuten syksyisissä sohvatyynyissä taustakankaana.



























Ideoita saan hyvin paljon kahdesta erinomaisesta blogista: Ulla's Quilt World ja TILKKUTAIDE Eija Kause.  Suosittelen käväisemään!

maanantai 2. helmikuuta 2015

Toisen vanha on minulle uusi

Olen tässä sairauslomalla harmitellut, kun keittiössä on vielä kesäverhot ja talvi on jo pitkällä. Ikkunatkin olivat tuhruiset. Työkaverini Minna kävi perjantaina kylässä ja toi pussillisen häneltä jääneitä verho- ja muita kankaita minulle.

Heti tuumasta toimeen. Jostain syystä palakankaat innostavat minua!


Tämä puuvillakangas oli vähän tumma, mutta näin talvella se menee. Kukkakuvio oli kiva ja just sopiva keittiöön. Sain siitä kapat kolmeen keittiön ikkunaan, kun ne laittoi suorana, ilman poimutusta. Minulla ei ollut mitään väreihin sopivaa koristenauhaa, joten tein vanhasta verhosta nauhat koristeeksi, jotka sitten purin reunoista, jotta tulisi jotain särmää verhoihin. Aikaisemmin virkkaamani pitsit sopivat kuin tehdyt lehden väreihin, joten pilkoin pitsit sopivan mittaisiksi ja ompelin ne käsin kiinni.

Pitsi on postauksessani "Keskeneräisyyttä" 13.10.2013.