Hedelmä-vaahtokarkkileivokset

Olin eilen Anitta-ystäväni luona kahvilla, ja hän tarjosi kahvin kanssa mangoleivoksen, jossa oli porkkanakakkutyyppinen pohja. Pitihän sitä kokeilla kuinka kotoa löytyvillä tarvikkeilla onnistuu samantyyppinen, mutta hieman vähempi rasvainen.

Käytin hyväksi havaittua Sarin porkkanakakkureseptiä pohjaan ja päällisen muuttelin vadelma-vaahtokarkkileivoksista.

Hedelmä-vaahtokarkkileivokset

Pohja:

2 kananmunaa

2 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl kanelia

2 tl vaniljasokeria

2 dl rypsi-, rapsi- tai auringonkukkaöljyä

3 dl raastettua porkkanaa

Päällys:

2 dl tropiikkitäysmehua (tuoremehu)

2 rkl sokeria

150 g minivaahtokarkkeja tai isoja pilkottuna

4-6 tippaa keltaista elintarvikeväriä

4 dl vispikermaa

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita toisessa astiassa jauhot, leivinjauhe ja mausteet. Lisää jauhoseos ja öljy munasokerivaahtoon. Sekoita lopuksi taikinaan porkkanaraaste. 

2. Laita leivinpaperi n. 20 x 30 cm:n vuokaan ja levitä taikina siihen. Paista 175 asteessa 25-30 minuuttia. Tarkasta tikulla, että taikina on kypsä. Ota pohja jäähtymään ja aloita päällys.

3. Lämmitä mehu ja sokeri kattilassa kiehumispisteeseen. Lisää kuumaan mehuun vaahtokarkit ja sekoita, kunnes vaahtokarkit ovat sulaneet mehuun. (Jos seos jäähtyy, eikä karkit sula, voit laittaa kattilan uudestaan kuumalle liedelle, mutta älä keitä.) Anna jäähtyä. Vaahdota kerma ja lisää siihen jäähtynyt vaahtokarkki-mehuseos. Valuta jäähtyneen pohjan päälle.

4. Laita jääkaappiin. Noin kahden tunnin päästä voit leikata sopivan kokoisiin paloihin ja koristella oman maun mukaan. 

PS: Oli vähän miedon makuinen vaahtokarkkiseos. Seuraavan kerralla lisään yhden purkin vauvojen mangososetta ja vähemmän mehun määrää suhteessa soseeseen.

Tänään on tullut touhuttua sitä sun tätä. Niistä enemmän tulevina päivinä. Aurinko paistaa ja on puuskittainen tuuli. Pitääpä lähteä tarkastamaan tiluksia 🌞🐈🍓🐾

Äidin syntymäpäiväverhot

- Nonniin, sanoi Leikola. NO NIIN!

Mallikaavio jostain 90-luvun Kauneimmat käsityöt-lehdestä. Ikävä kyllä
en merkannut kopioon lehdennumeroa ja vuotta.

Äitini nauroi synttäreillään Suomen tärkeimmästä sanasta, jonka Ismo Leikola niin hyvin kuvasi:
- NONNIIN!

https://www.youtube.com/watch?v=9EWMlCusxjQ

Valmis kappa ja verho pestyissä ikkunoissa 😎

Pojalle tuunatut tuolit

Nämä tuolit ovat appeni tehnyt ehkä 1950-1960-luvulla ja mieheni toi ne appivanhempien taloutta tyhjentäessä. Olin ensin hieman kiukkuinen, kun tuollaisia meille toi, mutta poikani Pyry sanoi siihen, että hän haluaa ne valkoiseksi maalattuina ja mustavalkoisella kankaalla omaan kämppäänsä Helsinkiin. Tuolit ovat odottaneet pojan huoneessa vuoden, jos toisenkin. Olin ottanut urakaksi ne tänä kesänä tuunailla ja sen myös tein.

Oli kova homma koko urakka! Ensin kokeilin maalata paljon mainostetulla kalkkimaalilla, mutta kaksi kerrosta myöhemmin kävin rautakaupasta ostamassa Empire-maalia ja loput vetelin sillä. Ei noista maalipinnoista priimaa tullut, mutta kelpaa luultavasti Pyryn eteiseen ja vierastuoleiksi.

Kankaan etsiminen oli toinen iso urakka. Ei meinannut mistään lähiseudulta löytyä tyylikästä mustavalkoista huonekalukangasta, koska etsin seepramaista, joten päädyin Vallilan Kaisla-verhokankaaseen, jonka alle laitoin vielä kangaspohjaisen tukikankaan tukemaan Vallilaa.

Ruuvit olivat kolmas iso etsintäurakka. Tuoleissa oli alunperin jokainen ruuvi erilainen selkänojassa ja halusin ne samanlaisiksi ja tietysti mustia. Lähirautakaupoissa ei ollut oikean pituisia ja paksuisia, eikä niitä mustia. Löysin sitten Latvalalta paketin ruuveja, jotka olivat oikean pituisia ja paksuisia, mutta hopeita. Testasin akryylimaalia ruuvin päähän, se kesti, joten maalasin jokaisen mustaksi. Maali kesti kuivuttuaan myös ruuvaamisen eikä irronnut.

Urakka on vihdoin valmis, joten nyt voi taas keksiä omia ompeluhommia. On lupailtu tulevalle viikolle lämmintä, joten rodojen istutushommatkin odottavat tekijäänsä pihalla.

Huussiin liikennevalot

Talvella oli isän kesämökille murtauduttu. Mitään arvokasta eivät saaneet mukaan, koska tuomme ne talveksi kotiin. Mitään ei oltu onneksi rikottu, muuta kuin oven lukko. Mutta kaikki sisällä olleet avaimet olivat hävittäneet kiukuspäissään ja näin jouduimme myös varaston, saunan ja huussin lukot vaihtamaan. Harmi sinänsä, sillä lukot ja avaimet olivat kauniita vanhanaikaisia, sellaisia isoja. No, onni onnettomuudessa, etteivät tehneet muuta ilkeyttä, sillä alueelle ei enää saa rakennuslupia. Olen hyvilläni, etteivät esimerkiksi polttaneet kiukkuisina koko mökkiä. Huh!

Ratkaisimme huussin oven kiinnityksen niin, ettemme enää laittaneet siihen lukkoa (mitäpä siellä olisi varastettavaa 😂), vaan laitoimme vain lankasalvan. Kotimatkalla sain tämän idean, ns. liikennevalo, joka tulee huussin oven salvan viereen.

Puukappaleeseen piirsin Sharp-tusseilla kuvan ja tekstit, ja lakkasin laudanpätkän EriKeeper +plus+ puuliimalla. Mieheni porasi ruuveille reiät, kun hänellä sattumoisin oli pora siinä just hollilla.

Nyt on hieman huumoria sielläkin ovessa.

Mukavaa juhannuspäivän iltaa ja leppeää sunnuntaita!

Juhannusaatonaaton verhoilua

Kotona asuva poikani Valtsu oli jo jonkin aikaa jutellut uudesta verhosta huoneeseensa ja vaan sinne pikkuikkunaan. Isossa ikkunassa on tumman sininen rullaverho ja hänen mielestään siihen ei muuta tarvitse. Äiti kyllä on eri mieltä, mutta tuumasta toimeen. Pääsinpä helpommalla.

Kankaan ostin Model Map Björkholmilta Pohjasta (verkkosivut ja -myynti täällä). Kangas oli tuplaleveää, joten suurta kaitaletta ei tarvinnut. Tein verhosta kaksinkertaisen, koska kangas kuultaa hieman läpi.









Verhon kiinnityssysteeminä keksittiin näinkin yksinkertainen: koukut ikkunaan ja verhoon sirkat. Saa sitä sitten pitää kiinni tai roikkumassa auki.

Etsinnässä on ollut jo kuukauden päivät verhoilukangas tuunattaviin tuoleihin. Olin käynyt katsomassa lähialueen kaupat, mutta mikään ei natsannut. Toissapäivänä sitten selasin nettiä ja muistin käydä Vallilan sivuilla. Jes, siellä oli ale, joten... löysin tuoliin kankaan ja innostuin ostamaan lisäksi paria muutakin mallia. Nämä Pyryn huoneen verhot ovat nimeltään Mulberry. Tilasin tuon kangaspalan muuhun käyttöön, mutta se ei siihen käynytkään, joten Pyry sai vierailuhuoneeseensa uuden verhon. Poimutettuna kauniit ovet ja ikkunat eivät kunnolla näy, mutta verho avattuna, tuo on mielestäni upea.

Nyt laskeutumaan juhannuksen viettoon. Oikein mukavaa juhannusta 🌞🌞🌞

Illan korttipaja

Olin heittämässä pois pieniä kalentereita, joita lähetetään jostain hyväntekeväisyyskeräyksestä. Sitten muutin mieleni, leikkasin kauneimmat kuvat niistä irti ja käytin niitä kuvina korteissa. Koko illan touhusin taas varastoon itsetehtyjä kortteja. Eipä tarvitse kaupasta ostaa kortteja. Suurin osa näistä on onnittelukortteja, mutta jätin joitain ilman tekstiä, jotta tarpeen mukaan saa ne lisätä. Ehkä nämä taas jonkun aikaa riittää!

Hyvää Juhannusta kaikille! Pysykäähän pinnalla 😏

Frillasukat kesäksi

Käytän villasukkia kesät, talvet. Kesällä ne ovat vain ohuemmat. Neuloin uudet, nimeltään frillasukat, täksi kesäksi. Ihan hauska malli! Ohjeen muokkasin itselleni ja lankaan sopivammaksi. Ohje löytyy fb:n Voihan villasukka-ryhmän tiedostosta.

Lankana oli Regian Pairfect, jossa välissä on keltainen lanka, jotta molemmat sukat tulisi samannäköiseksi, mutta minä olin jo käyttänyt aloituksesta vähän, niin molemmat sukat ovat hieman erivärisiä. Puikot 2,5 mm.

Tänään olen touhunnut niin, että en meinannut ehtiä ottaa kuvia sukista ennen käyttöä. Huomenna menen viemään kirpputorille tavaraa myyntiin, Pohjan päiville sekä Model Mapiin kankaita "katselemaan". Saa nähdä jääkö katselemiseksi. Omistaja on tuttu ja kankaat ihan mahtavia. Hannan firmalla on myös nettikauppa ja pääset sinne tästä.

Ihanaa viikonloppua ystävät 😊

Sataa lisää vaahteranlehtiä, eikä ole syksy

Aikani kuluksi virkkailin taas vaahteranlehtiä lasinalustoiksi. Annan näitä sitten lahjoiksi. Korjattu ohjekaavio löytyy täältä.

Nyt koukulla valkoista lankaa. Saapi nähdä mitä siitä keksin. Kesä on virkkausaikaa.

Kiitokset hyvälle työparille

Minulla on ollut ilo työskennellä lähes kaksi vuotta Pia-avustajan kanssa luokassani. Nyt tiemme eroavat (toivottavsti vain vähäksi aikaa), kun molemmille tulee uusi luokka ja uudet haasteet eri oppilaiden kanssa. Halusin kiitokseksi tehdä jotain omaperäistä ja päädyin sitten tilkkutöihin: avain- ja kännykkäpussukka sekä penaali. Toivottavasti näistä on iloa sitten syksyllä 💖

Taidanpa jompaan kumpaan laittaa vielä jotain makoista kevätjuhlaillaksi...

Penaalissa on pinkki vuori.

Ihanaa kesää Pia ja poikkea kahveelle, jos ohi ajat 😁

Kortteja pitkästä aikaa

Kahdet ylioppilasjuhlat lähipiirissä ja oman pojan valmistumispäivä elävän kuvan media-assistentiksi. Näille piti kortit turata, kun tapanani on tehdä ne itse. (Siis jos aikaa riittää.)

Ylioppilaskortteihin ideat löysin Pinterestistä. Pojan valmistumiskortti tuli omasta päästä. Sisäpuolella on itse kirjoitettu runo, jota en henkilökohtaisista syistä paljasta tässä.

Ylioppilaskorteissa on tällainen teksti sisäpuolella:

Lakki valkoinen päätäsi komistaa
ja täten meille se muistuttaa,
ei elämässä pääse kuin eteenpäin,
joten pidähän lippa oikein päin.
Onnea ylioppilaalle!

Huivi muuntui kesäpuseroksi

Olen aina ihaillut tätä huiviani, mutta sen käyttö on jäänyt yhteen tai kahteen kertaan. En ole huivi-ihminen. Päätin ottaa sen käyttöön puserona, kun materiaalikin on kesään sopivaa, 50 % puuvillaa ja 50 % silkkiä. En leikannut mitään muuta kuin kädentiet ja nekin suoraan sekä lyhensin hapsuja kolmisen senttiä. Pikkasen saumoja ja tikkauksia ja siinä se on... uusi hellepusero 😊

Aika hippi :)

Yritin kuvaan kirjoittaa ja piirtää, miten ompelin pitkästä ja leveästä huivista hellepuseron:

Ulkona paistaa ihana aurinko ja minä sisällä kökötän flunssapäänsäryssä, mur! Paistaa se päivä kyllä huomennakin tai ylihuomenna tai...