Sivut

perjantai 6. syyskuuta 2013

Päärynäkakku oman puun hedelmistä

Mellun päärynäkakku
200 g margariinia tai voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
10-15 kotimaista päärynää (kiehautettuina)
4 rkl päärynöiden sokerikeitinlientä

Sokeriliemi päärynöihin:
vajaa 1 dl sokeria
2 1/2 dl vettä

Kakun päälle:
hieman sokeria
ripaus kanelia

Tähän reseptiin voit käyttää päärynäpuun hieman raa'at, epämuodostuneet ja pienet päärynät.

.




.

Kuori päärynät ja pilko ne lohkoiksi. Laita kattilaan sokeri ja vesi. Kiehauta päärynälohkoja noin 5 minuuttia sokeriliemessä hiljaisella tulella ja siirrä kattila sivuun jäähtymään.


Vaahdota kulhossa margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää jauhoseos taikinaan. Samalla lisää 4 rkl päärynöiden jäähtynyttä keitinsokerilientä taikinaan.

Kaada taikina tasapohjaiseen, voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan (24 cm). Tasoita taikinaa hieman vuuan pohjalle. Valuta päärynälohkoja siivilässä ja lisää ne taikinaan. Painele osa lohkoista taikinan sisälle. Ripottele kakun pinnalle hieman sokeria ja kanelia.


Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä. Irrota vuoka hieman jäähtyneestä kakusta.




Tarjoa kakku sellaisenaan tai vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

Kaipaisi hieman vaniljajäätelöä.

Tästä päärynäpuusta olen kirjoittanut ensimmäisen juttuni lehteen (Viherpiha 5/2004):
" Päärynäpuu pelastui
Sain 'Aunen päärynän' vuonna 1993 täyttäessäni 30 vuotta. Istutimme sen suureen kuoppaan, johon lisäsimme hyvää multaa ja kompostia. Seurasin sen kaunista kasvua, ja saimme jo vähän satoakin.
  Keväällä 2002 huomasin puun olevan oudosti vinossa ja lehtien kasvun pysähtyneen. Aloin suoristaa sitä, mutta koko puu lähtikin maasta. Voi itku! Juuret oli syöty! Jäljellä oli vain juurenniska ja 3-5 sentin mittaiset pääjuuren pätkät.
  Pienet hampaanjäljet paljastivat vesimyyrän iskeneen puuhun. Itku ei auttanut, piti kokeilla pelastusoperaatiota. Puu oli sentään yhdeksänvuotias ja yli kaksi metriä korkea.
  Laitoin puun kuukaudeksi vesiämpäriin varjoisaan paikkaan. Se kasvatti kitukasvuiset lehdet, mutta nuput tippuivat. Puuhun kasvoi vedessä hentoja valkoisia juuria, kuin langanpätkiä.
  Istutin puun entiseen paikkaan, mutta nyt lisäsin tiheäsilmäisen metalliverkon istutuskuoppaan juurten ympärille puolen metrin syvyyteen. Verkkoa jäi maan pinnan yläpuolelle toistakymmentä senttiä. Istutuksen jälkeen loput lehdet kuivuivat.
  Vuonna 2003 päärynään kasvoi heiveröisiä lehtiä. Se näytti vieläkin onnettomalta ja vaivaiselta, mutta kastelin sitä toiveikkaana. Lannoitin normaalisti keväällä ja syksyllä.
  Tänä vuonna vaivani toivon mukaan palkitaan. 'Aunen päärynästä' on kuollut vain neljä isoa oksaa, muissa oksissa on normaalit lehdet ja jopa kukkia.
  Kannatti yrittää, vaikka se veikin kaksi vuotta. Toivoa ei kannata heti heittää, puutarhurin varsinkaan!"  M. H., Karjaa

Todellakin, nyt vuonna 2013 ja jo aikaisemminkin, olen nauttinut tästä päärynäpuusta paljon. Se kukkii upeasti keväisin valko-vaaleanpunaisin kukin ja tuottaa joka vuosi enemmän tai vähemmän hedelmiä. Valkohäntäkauriitkin sitä rakastavat, mutta eivät syö siitä kaikkia oksia ja hedelmiä kerralla, vaan jättävät myös meidän perheelle. Jonain vuonna hedelmät eivät ehdi kypsyä ennen pakkasten tuloa, mutta olen kerännyt ne sisälle ja kypsyttänyt niitä sisällä huoneenlämmössä parista päivästä viikkoon.


keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Pa-pa-patakintaita


Sain kauan sitten äidiltäni vanhan villafiltin auton etuikkunaa suojaamaan talveksi. Se oli kerran auton ikkunassa ja jäätyi tietysti kiinni kunnon pakkasilla. Sen jälkeen heitin sen yläkaappiin, kunnes löysin sen kesällä 2012 siivotessani kaappeja. Siitä idea lähti: tästähän saa kunnon eristyksen patakintaisiin.

Tein ensin yhdet mökille, sen jälkeen yhdet itselle keittiöön ja taas kerran innostuin tekemään kymmenkunta lahjaksi sukulaisille ja tuttaville, kunnes villapeitto loppui. Kuvissa vain osa kintaista. Jokaisesta tuli erilainen ja sehän sen innostuksen idea taisikin olla. Yksilölliset, jokaisessa erilaiset tilkut ja applikaatiot tai konekirjonnat. Hyvät ovat olleet ja itselläni ainakin kovassa käytössä.


Patakintaiden alla itse virkatut matot.
Voisin tehdä lisääkin, kun saisin sellaisen hyvän, vanhan ja paksun villafiltin jostain eristeeksi.


perjantai 30. elokuuta 2013

"Good housewife" essut


Kävin kesällä 2012 ensimmäistä kertaa Orimattilan Megamyynnissä. Sieltä kärryihin tarttui kirja "Ihanat essut!" viidellä eurolla. Tässä kirjassa on malleja upeisiin esiliinoihin, mutta minä keskityin silloin vain tähän yhteen malliin. Essu istuu päällä ihan huippuhyvin! Tein näitä monen monta ja annoin lahjaksi. Kuvissa vain osa.
Tarvitsin:
- aikaa tehdä
- ihanan kirjan inspiroimaan
- innostusta ompeluun
- kasan puuvillakankaita
- pussillisen erilaisia koriste- ja vinonauhoja
- ompelulankoja
- ompelukoneen
- saksia
- kaavapaperia
- nuppineuloja
- hulluutta yhdistää hassuja värejä 
- rakkautta käsitöihin
- essun käyttämiseen (nykypäivänä) rohkeutta esittää 1950-luvun kotirouvaa.







Nautinnollisia keittiöhetkiä kaikille, jotka käyttävät esiliinaa keittiössä!

tiistai 27. elokuuta 2013

Kännykkä- ja avainpussukoita kesältä 2012

Innostuin pitkästä aikaa applikoimaan ompelukoneella kesällä 2012. Tein applikoimalla vaikka mitä, mutta tässä esimerkkejä pussukoista.
Töissä on hyvä, kun kännykkäpussissa on tilaa kahdelle kännylle ja avaimille, joten muokkasin niistä tällaisia. Kahden kännykän välissä on pehmustettu "väliseinä", jotta kännykät eivät kolhiintuisi toisiaan vasten. Ne ripustetaan pään yli kainalon alle, jotta kumartuessa eivät kolisisi mihinkään. Erilaisia vetoketjuja, renkaita ja ripustimia löysin laatikoistani, ja tietysti niitä kangastilkkuja.


Tämän ompelin kesällä 2013.












maanantai 26. elokuuta 2013

Paita kuin karamelli

Vaikka olisi kuinka "ammattilainen", niin joskus on mukava etsiä uusia ideoita ja neuvoja esimerkiksi Youtubesta. Näin minulle kävi kesän alussa, kun mietin, mitä teen neljästä kerästä erittäin kirkasta lankaa (Novita, tarkempaa nimeä en muista). Minulla oli kaksi kerää punaista, kerä vihreää ja kerä sinistä. Mihin nämä oikein riittävät?

Selailin Youtubesta erilaisia videoita neulesilmukoista, kun näin tämän Sea Foam stitchin. (En löytänyt mistään tämän silmukan oikeaa suomennosta.) Tähän menee tosi vähän lankaa, kun langankierrot tiputetaan. Pusero sopii ilmavana kesään.

Tällainen siitä tuli. Tämä iloisen värinen neule herätti huomiota myös työpaikkani lapsissa. Eräskin poika sanoi:" Sullahan on hyvännäköinen pusero."

Tarkempi silmukkaohjevideo: http://www.youtube.com/watch?v=9SspFjeV8ig
 
PS. Yksi huono puoli tässä neuleessa on: se tarttuu kiinni esim. ovenkahvoihin, koska siinä on niin pitkät silmukkalangat.

lauantai 17. elokuuta 2013

Pikkuinen villamatto

Oli taas pussin pohjalla mukavia lankoja, joita olin saanut lahjoituksena. Löysin erittäin paksua, mustaa villalankaa kolme kerää (Drops Polaris) ja luonnonvalkoista puuvilla-silkkiä (Novita). Mitähän näistä tekisi?

Loppukesän virkkausinnostuksessa aloin kokeilla eri tapoja virkata paksu villalanka "kuteeksi" mattoon. Ensimmäinen kokeilu oli sellainen, jossa joka silmukkaan virkkasin kiinteän silmukan. Ei hyvä! Sitten huomasin, että villalanka pitää näkyä selkeästi ja tuntua ihanasti jalan alla. Virkkasin kiinteiden silmukoiden väliin yhden ketjusilmukan ja "kuteeksi" kaksinkertaisena villalanka ja näin se syntyi: pikkuinen villamatto.


*Ks, kjs*, toista *,*, "kude" virkkauksen välissä. Käännös: viimeinen ks, kjs, käännä työ, "kude" takakautta, ks, jatka *,*.

Mitähän nyt tekisi? Tarvitsee varmaan lähteä lankakauppaan ideoita saamaan.

lauantai 10. elokuuta 2013

Lapsuuteni kotijäätelö

Minulla on kotijäätelökokeiluja paljon, mutta paras kaikista on lapsena naapurin Marialta saatu resepti. Tässä ei silloin käytetty ollenkaan jäätelökonetta, eikä tarvitse nykyäänkään. Teimme tätä siskoni kanssa usein, jopa niin usein, että äitini ei suostunut kesäisin ostamaan kotiin kermaa. Nykyisin jäätelökoneen omistajana pyöritän massaa 30 minuuttia ennen pakastamista - pääseepä nopeammin nauttimaan. Nyt julkaisen sen yleisesti, että muutkin pääsevän hyvän kotijäätelön nauttijoiksi.

 
Kotitekoinen jäätelö
 
Vispaa 3 munaa ja 6 rkl sokeria.
Vispaa toisessa kulhossa 3 dl vispikermaa ja 1 rkl vaniljasokeria ja 1 rkl sokeria.
Sekoita sitten nämä yhteen ja laita muovipurkkiin ja jäähdytä.
Tästä tulee noin 1-1,5 litraa valtavan hyvää jäätelöä. 
 
 
Tähän reseptiin aina palaan, kun tarvitsen varmasti onnistuvan jäätelön. Olen maustanut joskus tätä erilaisilla tavoilla, mutta parasta mielestäni se on näin alkuperäisenä.