Olohuoneen Eino Leinot

Olohuoneen ikkunoihin 100% Eino Leinoa, pellavaa.

Verhokankaassa oleva runo:

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?

Mitä on tämä hiljaisuus?

Mitä tietävi rauhan mun sydämessäin

tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen kuink` kukkaset kasvavat

ja metsässä puhuvat puut.

Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat

ja toivot ja tou`ot ja muut.

Kaikk` on niin hiljaa mun ympärilläin,

kaikk` on niin hellää ja hyvää.

Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin

ja tuoksuvat rauhaa syvää.

Eino Leino 1898

En yhtään ihmettele, että valmisverhot maksavat maltaita, kun näiden leikkaamiseen ja ompeluun meni monta iltaa. Olisin samassa ajassa ommellut monet vaatteet. Kankaan ostin Saupartista, Saukkolasta, - 50% alennuksella. Siellä on aika usein hyviä tarjouksia kankaille. Se on Kangastus Oy:n 100% pellavaa.

Syksyinen puolukka-kookoskakku

Syksyn kunniaksi leivoin puolukoista kakun. Netistä löytyi kiva resepti tähän (Iltalehden sivulta). Lisäsin kuitenkin hieman puolukoiden määrää noin kahteen desilitraan, kun reseptissä on vain yksi desi.

Sattuipa sopivasti käly Keltainen tulemaan kylään miehensä kanssa, kun kakku oli jäähtymässä. Saimme hyvät päiväkahvit maistellen uutta kakkua 😋

Mjau-paita

Kävin viikolla ostamassa Karjaan Mööbelistä hauskaa trikoota. Samalla vein omistajaserkulleni synttärilahjat, koska hänellä oli syntymäpäivä. Tai siis asia oli toisinpäin: menin viemään lahjoja, mutta löysin liikkeestä taas uutta ja ihanaa trikoota, joka läksi matkaani. Pohjaväri on just minua ja kuvio myös, olenhan kissafani. Liikkeessä on myynnissä laadukkaita trikoita, jotka kestävät hienosti pesuja ja käyttöä. Sieltä en yleensä poistu ilman kangasostoja. Pitääkin rajoittaa käynteja siellä, sorry Sari 😊

Nämä tavalliset t-paidat ovat minun työasujani, siksi kaappini on täynnä t-paitoja eri kuoseilla. Näiden päälle kun vetää neuletakin, niin työasu on valmis. Aika tylsää, mutta käytännöllistä.

Syyskuussa touhuttua

Vähän on jäänyt tämän blogin postaukset, kun on ollut touhua ja kiirettä töissä. Laitanpa tähän nyt vihdoin viime kuun väkerryksiä.

Vaahteranlehtiä lasinalustoiksi

Virkkaamalla värkättyjä lasinalustoja. Ohjeen löydät täältä. Lanka on Maxi-puuvillalankaa ja koukku 1,5 mm. Kovettaminen vesi-EriKeeper + seoksella.

Nalle-lankojen jämiä sukiksi

Flunssan vaivatessa oli hyvä hyvä neuloa sukkia. Joka puikon jälkeen piti nenää kuivata. Tämän kirjoneuleen kaavio täällä. Nämä tulee siskoni varpaita lämmittämään.

Sari-serkun kortti

Serkku täytti tänään vuosia. Tein kortin tuollaisilla liikkuvilla hiluilla (paljetteja, pieniä tähtiä ja numeroita). Onnea vielä, Sari 🌹

Hunajainen omena-pähkinäkakku

Sain työkaverilta pussillisen kotimaisia omenia ja niistä piti heti vapaapäivänä kokeilla uutta kakkua. Sopivaa syystarjottavaa.

Hunajainen omena-pähkinäkakku

noin 12 palaa

Kakkutaikina:

4 kananmunaa

3 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoa

1/2 tl leivinjauhetta

2-4 omenaa

50 g hasselpähkinärouhetta

2-3 tl hunajaa

1 tl jauhettua kardemummaa

raesokeria

n. 75 g kylmää (mielellään jäistä) voita

Koristeluun:

tomusokeria

Tarjoiluun:

vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Vatkaa kananmunat ja sokeri vatkaimella vaahdoksi noin 5 minuuttia. Lisää jauhot, johon sekoitettu leivinjauhe, varovasti sekaisin muna-sokerimassaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (n 21 cm halk). 

Kuori omena ja viipaloi ne. Asettele viipaleet taikinan päälle limittäin. Lisää omenien päälle pähkinärouhe. Lisää hunajanokareet, kardemumma ja raesokeri kakun pinnalle. Leikkaa voista juustohöylällä ohuita siivuja ja asettele ne päällimmäiseksi.

Paista kakkua 175 asteessa  noin 50-60 minuuttia. Tarkasta kypsyys tikulla.

Koristele kakku sen vähän jäähdyttyä tomusokerilla.

Tarjoa kakkua vaniljakastikkeella tai jääteön kera tai nauti sellaisenaan.

Miehen ikivanhan nahkatakin tuunaus

Vuonna 'miekka ja kirves' tein tämän alkuperäisen nahkatakin miehelleni. Tämä oli opiskelutyö Jyväskylästä ja siihen aikaan piti olla kaikenlaisia härpäkkeitä takissa.

Leikkasin olkalevikkeitä ja tikkasin ne kapeammiksi kiinni takkiin, vähän kuin koristeeksi. Purin vanhan vuorin pois ja leikkasin sen avulla viininpunaisen raidallisen vuorin takkiin. Povitaskuun piti tietysti laittaa pieni lappu huijaamaan ostettua. Vanhan välivuorin pesin ja laitoin uuden vuorin sisään, sillä nykyisin ei enää saa Suomesta aitoa villaa sisältävää villavatiinia. En ole ainakaan löytänyt mistään. Sopivan paksuista resoria ei löytynyt lähialueilta eikä nettikauppakaan onnistunut (tilasin, mutta oli ihan lirua), joten neuloin 1o, 1n -resorit itse Alize Superwash -langasta. Kiinnityksen vaihdoin vetoketjuun.

Yllättävän hyvänä oli nahka pysynyt, vaikka oli roikkunut henkarissa varastossa kauan. Vähän oli sieltä ja täältä venynyt, mutta se on voinut tulla jo silloin aikanaan käytössä. Mies nimittäin käytti tätä paljon. Toivottavasti takki saa nyt yhtä pitkän elämän.

Huono kuvanlaatu, koska ulkona sataa kaatamalla
ja sisällä joutui käyttämään salamavaloa. Anteeksi!

Hinnaksi tuli hieman yli 20, jos en laske työlle hintaa. Joten oli aika kannattava tuunaus!

Huomenna suunnaksi Oslo. Saa nähdä, onko laukku täynnä villalankoja vai peikkoja?

Töihin säilytystä pädien latureille

Oppilaani saivat viikolla käyttöönsä "omat" (koululta lainassa) iPadit ja niissä jokaiselle tuli mukana laturi. Ainakin aluksi latureita säilytetään luokassa. Nyt ne laturit ovat laatikossa ja sekasotku on kauhea, eikä omaa laturia löydy helposti. Sain eilen idean, joka piti heti toteuttaa. Tein latureille ripustettavan taskusäilyttimen. Taskuissa on jokaisen nimi ja sisällä oma laturi.





Kankaat löytyivät taas kerran omista tilkkulaatikoista. Taustakangas on Minna P:ltä saatu vanha verho, sen takana on tukikankaana vanhaa tukevaa lakanaa, taskut ovat jämätilkkuja muista töistä. Punainen ei ihan riittänyt kaikkiin taskuihin, joten pistin mukaan vastavärinä vihreää farkkua (joka jäi omista farkuista). Taskuihin nimilapuille ompelin kristallimuovista pienen lokeron. Ripustimena on lyhyt henkari, jonka olen irroittanut sisustuskankaiden riippunäytteistä. Samoista henkareista otin pitkulaiset painot alapäärmeeseen. Taskujen alareunat kiinnitin Eurokankaasta ostetuilla koristeellisilla nauhoilla. Nuo nauhat eivät ole kestäneet pesua, kuviot hävinneet, joten tähän työhön juuri sopivia.




Varsinainen kierrätysten kierrätystyö! Käytössä vasta näkee, oliko tämä hyvä idea ja toimiiko luokassa.