Maukasta Uutta Vuotta

Uutta vuotta 2014 otetaan vastaan meillä näin omin kätösin tehdyin vaahtokarkein.

Resepti vaahtokarkkeihin on täältä, mutta muutin maissisiirapin suomalaiseen glukoosisiirappiin. Ja ihan hyvin onnistui. En jaksanut odottaa 24 tuntia, että vaahto lepäisi huoneenlämmössä, vaan leikkasin sen jo kolmen tunnin päästä. Sekin onnistui hyvin. Kannattaa kokeilla, suosittelen.

Erittäin Onnekasta Vuotta Teille kaikille!

Tämän näköistä oli vaahtokarkkimassa ennen leikkaamista.

Valetta kaikki on vaan

Valelaskosverhot

 

Ompelin keittiöön uudet verhot, kun jäi tuo kangas aikaisemmin käyttämättä. Ostin kankaan pojan huoneeseen, mutta sitten saatiinkin hänelle ne Jaffa-verhot, mitä hän oli toivonut. Näin sain keittiöön mukavat valelaskosverhot, koska kangas ei riittänyt kuin kahteen kappaan ja perinteiset kapat kyllästyttää.

Jäin tässä miettimään, että pitäisikö laittaa oikeaan reunaan hämäyksenä narulenkki, jotta näyttäisi enemmän valheelta nuo verhot?

Neulottu villahuppari

Huppari on pikimusta, vaikka kuvassa se
näyttää harmaalta.

Kerrankin

Kaksospoikani ovat jo teinejä. He eivät ole halunneet äidin tekemiä vaatteita sitten alakouluiän. Yli kuukausi sitten toinen pojistani pyysi, vihdoinkin, minua neulomaan villalangasta mustaa hupparia hänelle talveksi. Sattui vielä Tallinnan reissu samaan syssyyn, joten sain langat halvalla Karnaluksista.

Mallin on suunnitellut Valtteri ja minä toteutin suunnitelman mukaan. Edessä ei ole taskuja, kuten huppareissa yleensä. Vetoketju on ja huppu. (Kuva otettiin Valtterin pyynnöstä niin, ettei kasvoja näy, joten tässä huppari vain sivusta.)

Nougat-suklaakakku jouluksi

Joulukahveelle kakku
Tein "Koko Suomi leipoo" -ohjelmasta Andersin nougat-suklaakakun. Ohje oli aika ongelmallinen, koska siitä oli jätetty tärkeitä tietoja pois. Korjailin sitä hieman omin päin. Päällinen ei tullut niin vaaleaksi ja pehmeäksi kuin alkuperäisessä kuvassa, mutta luulen, että tämäkin maistuu. Alkuperäisessä ohjeessa ei kerrottu mitä nougaata siinä oli käytetty, joten se voi vaikuttaa lopputulokseen.

Nougat-suklaakakku

Kakku:

250 g voita

5 dl sokeria

2 dl tummaa kaakaota

2 tl vaniljasokeria

1/2 tl leivinjauhetta

4 munaa

1/2 dl kahvia

1 dl hasselpähkinäjauhetta

3 dl vehnäjauhoja

Päällinen:

250 g nougaata ( 5 patukkaa Maraboun dubbel nougaata)

150 g tummaa suklaata

2 rkl voita

2 rkl kermaa

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Sulata voi ja vatkaa sekaan sokeri, kaakao ja vaniljasokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Mittaa erilliseen astiaan vehnäjauho, hasselpähkinäjauho ja leivinjauhe. Lisää kahvi ja kuivat aineet siivilän läpi taikinaan. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla tai leivitä se korppujauhoin. Kaada taikina vuokaan ja paista noin 30 minuuttia.

Leikkaa nougat ja suklaa karheaksi rouheeksi. Sulata se voin ja kerman kanssa vesihauteessa. Levitä kakun päälle ja laita jähmettymään jääkaappiin.

Herkullista joulua!

Tee niin kuin t-paita

Taas oli vuorossa jämäkankaiden ompelua.

Kukat ommeltu kuten "tarkoituksella epäsiistiä" -paidan viillot,
mutta kukan muotoon. Siis kankaan reuna huolittelematon ja
 se pesussa kääntyy kippuralle.

Lumiukkosoppa ja karamellisukat

Joulua odotellessa

Sain ihanalta työkaverilta Sirpalta joululahjaksi lumiukkosoppapussin. Kun tuota pussia katson, saa se hymyn huulilleni.


Lumiukkosoppa
Kun pakkanen ulkona otettaan kiristää, lumiukkosoppa tää mieltäsi piristää.
Ensin kuumaan veteen tai maitoon liemi keittele,
 ja kuivatut lumipallot sekaan heittele.
Lopuksi vielä kunnolla Lumiukon kävelykepillä sekoittele.
Soppa lämmittää ja ilostuttaa mieltä,
saat näyttää pakkasukolle kieltä!








Tein kummitytölle tänään karamellin väriset tavalliset villasukat, jotka kohta pääsevät pakettiin.
Hyvää Joulua kaikille!

Sitruunaiset sukat

Neulon aina!
Tai virkkaan (kesällä).

Jos joku neuletyö odottaa silmukoimista eli kappaleiden yhdistämistä, niin neulon muuta - jotain pientä. Ja nyt tuli tehtyä sukat. Joku tuttu sanoisi, että TAAS. Minun piti antaa ne lahjaksi, mutta kun sain nämä valmiiksi, pistin omaan jalkaani, sillä ihastuin tähän sitruunankeltaiseen niin kovin.

Resori: 1-6 krs. 2 o, 2 n. Sen jälkeen siirtyy yhden silmukan
joka 6. krs:n jälkeen. 

Suomi-leivokset

Suomi-leivokset

(12 kpl)

Pohja:

1,5 dl sokeria

1 dl täysjyvävehnäjauhoja

3,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

200 g voita tai margariinia

1 kananmuna

Täyte:

2-2,5 dl kotimaista omenahilloa

Kuorrutus:

3 dl tomusokeria

3-4 rkl omenamehua

pari tippaa sinistä elintarvikeväriä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon huoneenlämpöinen voi (margariini). Nypi seos murumaiseksi. Lisää kananmuna nopeasti sekoittaen. Kauli taikina jauhotetun leivinpaperin päälle lähes uunipellin kokoiseksi levyksi (n.30 x 25 cm) ja paista levyä 175 asteessa noin 17 minuuttia.

Tee sillä välin kuorrutus: Lisää tomusokeriin ensin 3 rkl omenamehua ja lisää mehua vielä hieman, jos liian kiinteä tahna. Jaa ruokalusikallinen tahnaa eri purkkiin ja lisää siihen sinistä elintarvikeväriä ja sekoita. Jätä kuorrutus odottamaan.

Ota pohja uunista. Jaa levy lämpimänä kahtia ja peitä toinen puolisko hillolla. Nosta toinen levy hillollisen levyn päälle. Lisää valkoinen kuorrutus lämpimän pohjan päälle ja tasoita sitä kuumalla pitkällä veitsellä. Lisää sininen kuorrutus halutun malliseksi. (Tee sille pakastuspussilla pursotuspussi, johon kulmaan leikkaat pienen reiän.) Leikkaa jäähtynyt levy leivoksiksi.

(Tämä resepti on mukaelma Aleksanterin leivoksista, joihin tulee väliin vadelmahilloa ja kuorrutteen voi tehdä tomusokerista ja osa voi olla mansikanmakuista tomusokeria, josta saa pinkin värin.)



Kookos-kaurakeksit

Loppuviikosta tuli postista Yhteishyvä-lehti ja sen ruokaliitteessä oli tämä resepti. Tänään sitten kokeilin ja hyviä ovat.



Yhteishyvä Ruoka joulukuu 2013.

Paita nimeltä Lea

Minulla on monta ihanaa työkaveria, mutta vain yhdelle ihanalle nyt tein paidan. Hän on vilpittömästi ihaillut minun "viillettyjä" paitojani, joten päätin perjantaina, että hän saa seuraavan lahjaksi. Hänen paitaansa käytin sekalaisia jämäneuloksia, joten värit ovat mitä sattuu, mutta pesun jälkeen, kun viillokset rullautuvat, paita on varmaan ihan kiva.


Toivottavasti paita on sopiva ja kelpaa!




Tekniikka löytyy "Tarkoituksella epäsiistiä" -sivulta.

Greta Garbot

Kahvileipää kaipasin ja meillähän ei usein sitä kaupasta osteta. Tämä resepti on löytynyt jo noin kaksikymmentä vuotta sitten Kotiliedestä tai Kodin kuvalehdestä. Enpä muista kummasta, kun kirjoitin sen käsin paperille kälyni keittiössä. Leivonnaisten nimen alkuperää en tiedä, arvelisin liittyvän jotenkin kyseiseen filmitähteen.

Teen näitä silloin tällöin, kun kaipaan herkullista, murenevaa ja suussa sulavaa leivonnaista. Kotona pitää kuitenkin olla voita ja paistonkestävää hilloa tai marmeladia, jotta nämä onnistuvat.



Näihin laitoin paistonkestävää vadelmamarmeladia.

Greta Garbot

Vaahdota 300 g voita ja 1 1/4 dl sokeria. Lisää mukaan yksi kananmuna.

Sekoita keskenään 1 1/4 dl perunajauhoja, 4 1/2 dl vehnäjauhoja,

2 tl vaniljasokeria ja 2 tl leivinjauhetta.

Sekoita jauhoseos siivilän läpi taikinaan.

Anna taikinan rauhoittua hetki jääkaapissa.

Leivo taikina tangoiksi ja jaa 20-30 palaan muffinivuokien koosta riippuen.

Pyöritä palloiksi ja painele ne paperivuokiin. Paina sormella monttu ja täytä paistonkestävällä aprikoosihillolla (muukin maku käy). Paista 200 ˚C noin 15 minuuttia.

Suussa sulavia, njam!

Tryffelikokeilua

Ostin uuden kirjan "Karkintekijän käsikirjan". Luettuani reseptejä, olen kustantajaan hyvin pettynyt. He ovat kääntäneet kirjan (kääntäjä ihan ammattitaitoinen), mutta resepteissä on aineksia, joita ei saa helpolla Suomesta, josko ollenkaan. Jos hieman olisivat nähneet vaivaa, olisi joku voinut kokeilla ainakin osaa resepteistä Suomesta saatavilla tuotteilla. Nyt lukija itse joutuu kokeilemaan tai tilaamaan USA:sta.

Olen hauduttanut mielessäni suklaakakkua, jossa päällä olisi jäähdytettyä tryffeliä. No, sitä tryffeliä piti kokeilla, vaikka kakkua ei ole. Ajattelinkin, että syömme tryffelin (ganachen) ilman kakkua suklaamakeisena leikattuna ja ilman suklaa- ja kaakaokuorta. Eikö olekin hyvä idea?

Kirjasta muokattu resepti tryffeliin:

200 g tummaa suklaata (tai taloussuklaata)

1 3/4 dl kuohukermaa (käytin laktoositonta vispikermaa)

16 g (vajaa rkl) glukoosisiirappia

25 g voita
 

 

 

Nyt tuntuu, kun tryffeli on ollut jääkaapissa jo monta tuntia, että pitääkin siitä pyöritellä palloja kaakaojauheessa, kun massa ei hyydy tarpeeksi. Ei siis kakun päälle onnistu sellaisena kuin halusin ja massa aika tummaa makuuni. Kokeilut jatkuvat...

 

 

Piti kokeilla myös kuvankäsittelyohjelma Photoscapella GIF-animaatiota. Taisi tulla hieman liian nopea vaihtumisaika. Koettakaa kestää :)

Tilkkuilua - taas

Joku voisi luulla, ettei minulla ole rahaa ostaa kankaita, kun koko ajan teen tilkuista. Höpsis ei, kyse ei ole siitä, vaan innostuksesta käyttää mitä kaapista löytyy. No, osittain asia on niin, ettei täällä syrjäkylillä ole kangaskauppaa, josta saisi muuta kuin verhokankaita. Joudun lähtemään Lohjalle, Saloon tai Espooseen, jos haluan penkomaan uusia kankaita. Nettikauppoja en kovin usein suosi, kun tykkään hypistellä kankaita ennen ostoa. Onneksi kangaskaapistani löytyy aina jotain, mitä ommella, kun inspiraatio yllättää.



Käytin kuutta eri trikoota tähän.

Tällä kertaa tuloksena tällainen trikoopaita, johon käytin myös tosi pieniä paloja ja viimeisintä villitystäni sileän neuloksen "viiltelyä" eli leikkaamista.








Jos haluat nähdä leikkaamisesta tarkemman kuvan, käypä "Tarkoituksella epäsiistiä"- paitaa kurkkaamassa.

Toinen "viilletty" paita

Innostuin tekemään toisenkin viilletyn paidan. (Ensimmäinen oli "Tarkoituksella epäsiistiä"-paita.) Kuinka monta näitä vielä ompelen ja miten seuraavassa teen viillot? Jään miettimään...


Vihreä trikoo oli vanhoja jämäneuloksia ja
kukallinen oli uutta sileää neulosta.

 

Kuviollisen sileän trikoon alle on ommeltu pala vihreää trikoota.

Taidanpa kerätä kaikki sileät trikoojämät yhteen ja miettiä, miten pienet palat voisi tällaisessa käyttää.

Tarkoituksella epäsiistiä

Tarkoituksena ommella epäsiistiä ja se oli hauskaa!

Minun tyylini ommella vaatteita on aina ollut tarkkaa, mutta nyt yritin tahallaan ommella sinne päin, eli päin honkia.

Työkaverillani Sirpalla on ollut hauska paita päällään, josta otin mallia. Tässä tekniikassa käytetään hyödyksi sileän trikoon rullautumista. Sileät neuleet ostin viime viikonloppuna Tallinnasta, jossa kävin myös Karnaluksissa lankaostoksilla ja alakerrassa tietenkin kangasostoksilla.



Kaksinkertaiseen kankaaseen ommellaan suoralla ompeleella tikkauksia.
Tikki saa olla aika lyhyttä, jotta hieman joustaa.
Leikataan päällimmäiseen kankaaseen viiltoja tikkausten väliin.

Pesun jälkeen viillot toivottavasti rullautuvat enemmän.

Kangasmerkki mustesuihkuprintterillä

Youtubesta taas hyötyä uuden opetteluun

Sain idean ilmaisiin kangasmerkkeihin Youtubesta. Joku minulle siitä vinkkasi Facebook-ryhmässä.
http://www.youtube.com/watch?v=8mH2R2dVQxc&noredirect=1

Tarvitset:
- monistepaperin
- pyydä kaupan lihatiskiltä käärepaperia yksi arkki (ns. freezer-paperi)
- hyvä paperiliima esim. UHU-Stick
- mustesuihkuprintteri
- puuvillakangastilkku
- tietokoneella tehty printattava kuva tai teksti (kaikki värit eivät pysy pesussa, musta on varma)
- silitysrauta
- pala leivinpaperia

1. Tee tietokoneella printattava kuva tai teksti.
2. Leikkaa freezer-paperista monistepaperia hieman pienempi pala ja liimaa se karhealta puolelta monistepaperiin. Päälle jää siis muovinen puoli.
3. Tasoita paperit kädellä niin, että ei jää kupruja. Anna liiman kuivua. Voit pitää papereita kuivumassa painon alla.
4. Laita kangaspala oikeaan kohtaan monistepaperia.

 5. Ota pala leivinpaperia ja silitä se suojana kangaspala kiinni freezer-paperiin. Anna jäähtyä.

6. Tarkasta, että kangaspala pysyy kiinni freezerissä jäähdyttyään.
7. Tarkasta tietokoneen ruudulla, että kangaspala on oikeassa kohdassa suhteessa monistepaperiin. Korjaa kohdistus.
8. Laita paperi printteriin niin päin kuin sinun printterisi haluaa monistepaperin (tee tyhjälle paperille ensin printtaus, jos et ole varma, tuleeko kuva ylös vai alas). Printtaa.

9. Anna kuivua pöydällä.
10. Ota kangasmerkki irti freezer-paperista.
11. Silitä merkki vähintään 20 sekunttia erittäin kuumalla raudalla (...). Käytä aluksi leivinpaperia ja sitten silitä ilman sitä. Varo polttamasta merkkiä!

12. Merkki on valmis. Tarvitsee vain leikata reunat halutuksi. Voit ommella sen esimerkiksi applikoimalla se liimaharsolla vaatteeseen.





Testasin merkin pesun: Pesin sen kuumalla vedellä ja hieroin. Kuivasin ja silitin. Musta väri pysyi erittäin hyvin, mutta ruskea väri hävisi pesussa. (Kuvasta tuli hieman epätarkka, ei mennyt pesussa epätarkaksi.)

Sulle ja mulle

Oli kaksi lauantaita ja niiden tuloksena kaksi paitaa, sulle ja mulle.

Löysin taas kaappien kätköistä lahjoituskankaita.

Vitivalkoinen ohut trikoo sai pesukoneessa vihreän värin ja siitä tein itselleni roikkuvakauluksisen t-paidan.

Miehen paita on anopin lahjoituksesta tehty, puuvilla-polyesteriä. Kangasta oli niin naftisti, että piti oikein ottaa kuva, miten vähän sitä jäi leikkaamisen jälkeen. Alakaulukset piti tehdä saumoilla, mutta se ei onneksi näy.

Tässä kaikki palat, mitä jäi.

Kinuskitäytteiset kuppikakut

Hei vaan lukijat!

Nyt on tarjolla kehittämäni resepti kuppikakuista. Kauan kehittelin sitä päässäni, miten saisin kuppikakkuihin herkullisen kinuskisydämen paiston kanssa. Jäähtyneeseen kuppikakkuun se onnistuu hyvin, kun tekee omenaporalla reiän, johon laittaa kinuskia, mutta... Nyt oli ensimmäisen kokeilun aika. Kotona ei ollut taloussuklaata, joten resepti kehiteltiin sitä jäljitellen - kaakaosta ja fariinisokerista. Kinuskia pitää jatkossa laittaa enemmän sydämeksi.

Kuppikakut kinuskisydämellä

(18-20 kpl)

200 g margariinia tai voita

2 dl hienoa sokeria

1 dl fariinisokeria

4 kananmunaa

5 dl vehnäjauhoa

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

5 1/2 rkl tummaa kaakaojauhetta

2 rkl perunajauhoa

1 1/4 dl maitoa

Kinuskitäyte:

2 dl kuohu- tai vispikermaa

2 dl fariinisokeria

ripaus suolaa (n. 1/6 tl)

1. Valmista kinuski: Laita kattilaan kerma ja fariinisokeri. Keitä hiljalleen 20 minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää suola aika lopussa. Jäähdytä kylmäksi jääkaapissa tai pakastimessa. (Täytteen on oltava kylmä ja tahmea lisätessä taikinaan.) 

2. Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen.

3. Vatkaa huoneenlämpöinen margariini ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi.

5. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.

6. Sekoita erillisessä astiassa kuivat aineet ja lisää ne siivilän läpi taikinaan.

7. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi.

8. Asettele 20 kuppikakkuvuokaa muffinipellille ja täytä kuppikakkuvuuat niin, että 2/3 tulee täyteen.

9. Pursota kylmää kinuskia niihin teelusikallinen tai vähän enemmän. Jos sinulla ei ole pursotinta, laita puolet taikinasta ensin kuppikakkuvuokaan, lisää sitten teelusikallinen kinuskia ja sitten täytä taikinalla niin, että 2/3 tulee täyteen.

10. Paista uunin keskiosassa noin 17 minuuttia.

11. Jäähdytä noin 5 minuuttia muffinipellillä ja sitten siirrä ne jäähtymään ritilälle. Anna jäähtyä kokonaan.

12. Voit koristella tomusokeri-vesi-seoksella tai kinuskilla, jos sitä on jäänyt täytteestä. Kinuskin saat pehmitettyä hieman lämmittämällä se mikrossa, jos haluat pursottaa.

 

Raparperikookospiirakka ruskan kunniaksi omenasta

Tuli taas hetki, jolloin halusin leipoa. Mitä aineita kotona on? Löytyi pussillinen kotimaisia, kirpeitä syysomppuja ja ne perusaineet. Reseptin hakuun...

Sain anopiltani monta vuotta sitten tällaisen reseptin, joka tehdään raparperista. Muuntelin sen omenalle sopivaksi. Laitan alla olevaan reseptiin molemmat versiot. Molemmat ovat hyviä!

Raparperi- tai omenakookospiirakka

Pohjalle raparperiversioon:

1 l raparperipaloja

1 dl sokeria

2 tl perunajauhoja

Pohjalle omenaversioon:

4 isoa omenaa (kuorittuna ja viipaloituna)

2-3 rkl sokeria

ripaus kanelia

siirappia norona, jos omenat kovin kirpeitä

Päälle taikina:

2 kananmunaa

1 dl sokeria

1 dl voi- tai margariinisulaa (=n. 80 g)

1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

1 dl kookoshiutaleita

1 1/2 dl vehnäjauhoja

Pinnalle:

raesokeria (voi jättää poiskin)

1. Levitä raparperipalat voideltuun vuokaan. Sekoita keskenään sokeri ja perunajauho ja ripottele se raparperien päälle.

1. Omenaversiossa: Kuori ja viipaloi omenat ja levitä voideltuun vuokaan. Ripottele niiden pinnalle sokeri ja kaneli. Lisää siirappia nauhana, jos omenat ovat kovin kirpeitä.

2. Peitä foliolla ja hauduta uunissa 175 asteessa n. 15-20 minuuttia (omenaversiossa 20-25min).

3.Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää voisula ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.

4. Levitä taikina haudutettujen raparperien (omenien) päälle. Voit lisätä raesokeria pinnalle, jos haluat (olen usein jättänyt poiskin).

5. Paista 175 asteessa 25-30 minuuttia, kunnes kauniin vaaleanruskea.

Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kerä tai sellaisenaan!

Lups!



Applikaatioissa apuna liimaharso

Moni on kysynyt minulta applikaatioiden eli päällikeompelun ompelusta. Käytän apuna yleensä aina liimaharsoa.

Applikaatio on kuviointitapa, jossa erivärisistä kankaista leikatut kuviot muodostavat kuvan pohjakankaalle. Kuviot voidaan kiinnittää käsin tai koneella ommellen käyttäen erilaisia ompeleita. Applikaatio on helpointa tehdä liimaharson avulla, varsinkin silloin, kun kuviokangas on ohutta tai kuva muodostuu monesta pienestä osasta.

Liimaharso on ohuen ohutta liimakalvoa, joka on sivelty "leivinpaperin" päälle. Liima kiinnittyy silittämällä kankaaseen (tai paperiin, nahkaan, metalliin ja puuhun). Se ei tartu leivinpaperiin tai silikon/teflon-käsiteltyihin kankaisiin. Yleisimmin liimaharsoa käytetään kahden kankaan toisiinsa liimaamiseen. Liimaharson suojapaperiin, "leivinpaperiin", voi piirtää kuvioita lyijykynällä. Huom! Kuviot on piirrettävä siihen peilikuvina. (Ullakan mainos Do It liimaharso)

Karhealla puolella on liima, toisella puolella näkyy vain paperi.

Tarvitset:
- pohjakankaan tai vaatteen, mihin applikaatio ommellaan
- kuvion kokoinen pala liimaharsoa
- kuviokankaita (jos monta eriväristä kuviota)
- silitysraudan
- langan ja neulan, jos ompelet kuviot käsin
- ompelukoneen, jos ompelet koneella ja konekirjontalankoja ylälangaksi, jos haluat "hienot" koristeompeleet, muuten tavallista ompelulankaa. Alalangaksi käy molemmissa tapauksissa tavallinen ompelulanka tai ns. pikapuola.

Työohje:
1. Silitä liimaharso kuviokankaan nurjalle karhea puoli kangasta vasten. Silitys tapahtuu leivinpaperin puolelta. Käytä kuivaa rautaa, ei höyryä. Anna jäähtyä.

2. Piirrä kuviot peilikuvana liimaharson paperipuolelle ja leikkaa kuviot.

3. Ota liimaharson paperi pois ja käännä kuvio oikein päin ja silitä pohjakankaalle.

4. Työ on valmis ommeltavaksi.

5. Tikkaa koneella kuvioiden reunat tiheällä siksakilla, suora- tai koristeompeleilla. Voit lisätä applikaatiokuvaan myös muita kirjontoja, jotka elävöittävät työtä. Höyrytä valmis työ.

Vain osa on ommeltu, koska tilkku on opetuskäytössä.

Mellu ommellut tämän Fiskarin "Pikku Pässin" nuorempana mallikansioon.

Pyydän anteeksi epätarkkoja kuvia, kamerani ei halunnut tänään tarkentaa :D

Kaulaan jämälankoja

http://fantaisiesdeflo.canalblog.com/archives/2011/10/13/22328113.html

Taas löytyi fb:n jämälankaryhmästä uusi idea käyttää jämälankoja. Pakkohan sitä oli kokeilla, kun noita lankoja löytyy monesta kaapista ja pussista.

Käytin tähän kaulaliinaan Florica-lankoja. Joskus 1990-luvulla tein näistä Floricoista kirjoneulevillapaitoja, mutta en enää ole niitä harrastanut. Kaikkea muuta kylläkin.

Ohje tähän virkkaustapaan löytyy Mam'zelle flo-blogista englanniksi. Kuvan alla tarkempi osoite.

Kenen kaulaan tämä päätyy?

Keskeneräisyyttä

Olen tässä syksyllä aikani kuluksi virkannut. Eli siis telkkaria katsellessa. Löysin kaksi kerää vihreää puuvillavirkkauslankaa laatikosta ja vaan aloitin virkkaamaan, ilman päämäärää. Malli on "Isoäidin pitsejä. 150 virkkausmallia"-kirjasta.

 

En tiedä mihin nämä kolme, yli kaksi metriä, pitsiä tulevat, mutta aika näyttää. Ehkä ne menevät verhojen sivureunoihin? Onko ideoita?


Salmiakkiruutua ja nostalgiaa

Oli niin nostalginen olo, kun ompelin tätä paitapuseroa. Miten niin?

No, olin nuorena tyttönä töissä vaatetustehtaassa Rissanen Oy:llä Pohjankurussa ja siellä painettiin kankaita ja ommeltiin työvaatteita sekä tehtiin edustusvaatteita firmoille esim. Finnairille lentoemäntien vaatteet.

Tämän puseron kangas on sieltä. Sain sen anopilta, kun hän muutti pienempään asuntoon. En muista, minkä firman kangas tämä oli, mutta ei sen väliä. Se on puuvillasatiinia ja vielä erittäin hyväkuntoinen. Kangasta oli tosi vähän, joten päätin tehdä lyhythihaisen puseron. Hihat jouduin leikkaamaan pitkittäin kankaasta, jotta sain edes näin pitkät. Napitusalavaraankaan kangas ei riittänyt, joten tein pienen napituslistan (jonka sain juuri ja juuri kankaasta, siksi se ei ole kuvion mukainen). Kaulustakin jouduin kaventamaan, mutta kuitenkin sain aikaan nostalgisen puseron.

Rakastan kunnon salmiakkia!

Samaa kangasta muuten käytin "Inspiraatio yllättää"-paidan pääntiekaarrokkeeseen.

Kesäkurpitsakakku -perheen suosikki

Teen aina kesän ensimmäisestä ja syksyn viimeisestä kesäkurpitsasta kakun, johon ovat ihastuneet kaikki, jotka ovat sitä maistaneet. Sain reseptin kauan sitten entiseltä naapuriltani Hilleviltä. Jaan sen nyt teille.

Kakku on maultaan herkullinen, ulkonäkö ei.

Kesäkurpitsakakku

2 munaa

2 dl sokeria

125 g sulatettua margariinia

3 dl raastettua kesäkurpitsaa

1 tl kanelia

2 tl kardemummaa

2 tl vanilliinisokeria

2 tl leivinjauhetta

3 dl vehnäjauhoja

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää sulatettu rasva. Raasta (isolla terällä) kesäkurpitsa kuorineen (purista liikoja nesteitä pois ennen lisäämistä) ja lisää taikinaan. Sekoita mausteet ja leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan.

Kaada taikina melko pieneen vuokaan (joka on tietysti voideltu ja korppujauhotettu) ja kypsennä 175 asteessa noin tunnin ajan.





Reseptistä tulee tosi pieni kakku, joten leivon sen yleensä kaksinkertaisena normaaliin vuokaan tai jopa kolminkertaisena, jotta saan kaksi kakkua.

Inspiraatio yllättää

Joskus on aivan pakko päästä ompelemaan! Silloin on ongelmana, mitä ompelen ja mistä kankaista. Silloin ei voi odottaa, että lähden kangaskauppoihin, jotka ovat aivan toisilla paikkakunnilla. Kotipitäjästä saa vain verhokankaita.

Tänään tuli sellainen hetki aamupäivällä - sunnuntaina. Ei kun penkomaan kangaskaappia ja tilkkulaatikoita. Löytyi kivaa retrokangasta ja tuttua intianpuuvillaa. Näin eilen Suuri Käsityö-lehdessä (9/2013) kivan mekkomallin (nro 5), josta tulisi hyvä pusero. Retrosatiinikangas ei riittänyt koko puseroon. Olisi jäänyt hihat tosi lyhyeksi. Päätin tehdä puseron luonnonvalkeasta intianpuuvillasta ja koristekaarrokkeen retrosta. Värit ei ihan natsaa, mutta arkipuserona menköön.


Hippimäinen pusero. (Kaava: Suuri Käsityö 9/2013, malli 5.)

Puserosta tuli ihan mieleen kasakat ja vanhanajan laukkuryssät. "Raskasta laukkua kantaen kulkukauppias vain taivaltaa, tie on pitkä ja kuoppainen..."

Farkkujen kolmas elämä

Sain kauan sitten käytetyt Lewikset entiseltä työkaveriltani. Farkut istuivat loistavasti, mutta niissä oli öljytahra edessä. Tahranpoisto ei auttanut, joten keksin värjätä ne uudestaan sinisiksi. Ei onnistunut, tahra näkyi. Kirjoin sitten tahran päälle koneella kultaisen sudenkorennon. Käytin farkkuja paljon ja kauan siihen asti, kunnes ne eivät enää mahtuneet minulle. Farkut odottivat kaapissa uudelleenkäyttöä tai kirpputorille viemistä.

Ompelin farkkujen kirjontakohdasta itselleni töihin uuden kännykkäpussukan, kun vanha alkoi hajota. Nyt sudenkorento pääsi kesäiselle kukkaniitylle ja minä sain uuden avain- ja kännykkäpussin.

Jos olisin sudenkorento
siivet selkääni saisin
kimaltaisin.

Veden yllä kilpaa
laineiden loistaisin
huolet poistaisin.

Kesän terveiset toisin,
elämänilon kaikille soisin.

Satakieli 12.06.2011 (http://www.nettiet.fi/runot/art3682-Sudenkorento.html)